Oikean työajanseuranta- ja työvuorosuunnitteluohjelmiston valinta on kriittinen päätös, joka vaikuttaa työajanhallintaan, vaatimustenmukaisuuteen, järjestelmien integrointiin ja työntekijöiden tyytyväisyyteen. Tutkimuksemme mukaan 28 prosenttia eurooppalaisista ja 35 prosenttia suomalaisista yrityksistä painottaa ohjelmiston kykyä vastata muuttuviin säädöksiin; 26 prosenttia eurooppalaisista ja 18 prosenttia suomalaista keskittyy turvallisuuteen ja pääsynhallintaan; 25 prosenttia eurooppalaisista ja 24 prosenttia suomalaisista arvostaa sujuvaa integraatiota esimerkiksi palkanlaskennan järjestelmien kanssa. Näiden lukujen perusteella on selvää, että ohjelmiston toiminnallisuus on avainasemassa.

Työaikaohjelmistot voivat olla merkittävä strateginen etu yrityksille, jotka haluavat tehostaa työajanhallintaa ja kasvaa tehokkaasti. Yli 70 prosenttia eurooppalaisista ja 76 prosenttia suomalaisista yli 2 500 työntekijää työllistävistä yrityksistä käyttää työaikajärjestelmää työajan seurantaan ja/tai henkilöstön tai työvuorojen suunnitteluun; tämä kertoo siitä, että suuret organisaatiot arvostavat älykkäiden työajanhallintatyökalujen tuomia hyötyjä. Pienemmissä eurooppalaisissa yrityksissä käyttöaste laskee kuitenkin 52 prosenttiin ja suomalaisissa 42 prosenttiin, mikä osoittaa kehitysmahdollisuuksia tällä saralla.

Työajanseurannan ja työvuorosuunnittelun optimointi on työnantajille keskeinen haaste. 34 prosenttia eurooppalaisista ja peräti 39 prosenttia suomalaisista työnantajista pitää työajan käytön ja tuottavuuden optimointia yhtenä tärkeimmistä prioriteeteistään. Peräti 42 prosenttia suomalaisista työnantajista pitää tehokkuuteen ja tuottavuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemista tärkeimpänä prioriteettinaan. 

Työajanhallinta ei ole vain työtuntien seuraamista – se on strateginen työkalu, joka voi parantaa työvoiman tuottavuutta, varmistaa säädösten noudattamisen ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tutkimuksemme mukaan 75 prosenttia eurooppalaisista ja 84 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on työnantajan toimesta velvoitettu kirjaamaan työaikansa ja syystä: työnantajat, jotka käyttävät työajanseuranta- ja työvuorosuunnittelujärjestelmiä, raportoivat keskimäärin 30 prosentin ajansäästöstä. Tämä tehostaa prosesseja ja tukee sekä liiketoiminnan että työntekijöiden tarpeita.

Vaikka joustavien työmuotojen tarjoaminen on askel oikeaan suuntaan, organisaatiot eivät useinkaan onnistu tarjoamaan työntekijöidensä toivomaa joustavuutta.

Joustavuus ei ole enää vain ”kiva etu”, vaan edellytys monille työntekijöille ympäri Eurooppaa. Euroopan laajuinen tutkimuksemme osoittaa, että joustava työaika on toiseksi toivotuin palkitsemismuoto Suomessa ylimääräisten vapaapäivien jälkeen.

Kesälomakausi 2025 on jo ovella – ja tämän kesän järjestelyt on todennäköisesti jo tehty. Mutta entä ensi vuosi? Onko palkanlaskenta edelleen yhden ihmisen harteilla, vai voisiko asiat hoitua sujuvammin ja huolettomammin? Nyt on oikea aika alkaa valmistautua kesään 2026. 

Työaikakompassi on osa Kompassi-sarjaamme, joka perustuu 18 Euroopan maassa tehtyyn tutkimukseen. Tätä opasta varten haastattelimme 5118 henkilöstöjohtajaa ja 18 000 työntekijää seuraavista teemoista: työajankäyttö, joustavuus ja työhyvinvointi. Lataa maksuton opas, niin saat tietää, mitä suomalaisissa ja eurooppalaisissa yrityksissä tapahtuu ja mitkä strategiat auttavat niitä menestymään.

Sukella kanssamme tutkimuksemme kolmeentoista päähavaintoon, jotka jokaisen HR-ammattilaisen tulisi tietää!

Haastattelussa Lorenzo Andolfi, Senior Researcher, SD Worx

Keikkatyö ei ole enää työn sivujuonne. Ruokaläheteistä freelance-konsultteihin, keikkatyöntekijät ovat yhä näkyvämpi osa sitä, miten organisaatiot saavat asioita aikaan. Mutta mitä tämä tarkoittaa HR:n näkökulmasta? Ja miten yritysten kannattaa suhtautua ilmiöön, joka kasvaa vauhdilla mutta on yhä täynnä monimutkaisuutta?

Ymmärrämme, että palkanlaskenta voi olla monimutkainen aihe. Siksi olemme koonneet tähän blogiin hyödyllistä tietoa, joka auttaa sinua tekemään harkittuja päätöksiä palkanlaskentastrategiasi suhteen.

Oikean HR-järjestelmän tai palkkapalvelun valinta ei ole pelkkä tekninen päätös – se on strateginen valinta, joka vaikuttaa suoraan arjen sujuvuuteen, henkilöstön tyytyväisyyteen ja yrityksen tehokkuuteen. Hyvä HR-ratkaisu vapauttaa aikaa manuaalisista tehtävistä, vähentää virheitä ja tuo läpinäkyvyyttä koko organisaatioon, mikä tukee sekä liiketoimintaa että työntekijöiden hyvinvointia. 

HR fyller en viktig funktion i en organisation genom att hantera den mest värdefulla tillgången – människorna. Hur kan då ett HR-system underlätta HR-avdelningens arbete och vad är det för processer som systemet kan ta hand om?