HR

SD Worx & Lähtijät -yhteiswebinaari: Toivoa työelämään – hyvinvoinnista ja välittämisestä uudistumisen ja kasvun voima. Miten suomalaisten yritysten kasvu saadaan uudelleen käyntiin? Miksi toivoa tarvitaan työelämään juuri nyt?

Mitä tapahtuu, jos vastuullisuuden jättää jonkun toisen huoleksi? Entä jos lyhyen aikavälin voitot tulevat pitkän aikavälin hyvinvoinnin, tasa-arvon tai sopeutumiskyvyn kustannuksella? Entä mitä tapahtuu, jos työntekijäsi kasvavat käytössä olevien järjestelmien ohi? 

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi hyväksyttiin vuonna 2023. Vuoteen 2026 mennessä kaikkien EU-maiden on vietävä se kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivin tarkoituksena on tehdä palkoista Euroopassa läpinäkyvämpiä, yhdenmukaisempia ja oikeudenmukaisempia. 

Tekoäly ei korvaa henkilöstöhallintoa – mutta HR, joka ei kehity, menettää hiljalleen merkityksensä. Yhä useampi organisaatio herää nyt tähän todellisuuteen. Olemme siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa ihmisten ja suorituskyvyn välistä suhdetta muovaavat älykkäät järjestelmät, muuttuvat odotukset ja joustavammat tavat tehdä työtä. 

Joustavasta työstä on tullut etuuden sijaan uusi normaali. Silti monet organisaatiot suhtautuvat siihen edelleen reaktiivisesti: säädetään käytäntöjä tai palataan tuttuihin malleihin sen sijaan, että muutokseen tartuttaisiin määrätietoisesti ja hyödynnettäisiin sen mahdollisuuksia. 

Tukevatko organisaatiosi nykyiset osaamisprofiilit ja HR-prosessit kasvuvisiotanne? Elintärkeät tukiprosessit, kuten henkilöstö- ja palkkahallinto ja niiden kehitys, kannattaa ulkoistaa luotettavalle kumppanille. Näin myös työntekijät kokevat heille kuuluvaa arvostusta. 

Jos kysyt työntekijältä, mitä mieltä hän on palkastaan, vastaus on harvoin: ”Juuri sopiva.” 

Eikä se ole ihme. Niin suomalaisissa kuin muissa eurooppalaisissa organisaatioissa useimmat kokevat saavansa liian vähän palkkaa – jopa silloin, kun palkka ylittää markkinatason. Vaikka palkankorotus voikin hetkellisesti lisätä tyytyväisyyttä, vaikutus haihtuu usein nopeasti. Todellinen kysymys kuuluukin: voiko palkka todella motivoida – ja jos voi, niin miten? 

Tutustu Euroopan suurimman vuosittaisen HR-tutkimuksen paljastamiin merkittävimpiin työelämän muutoksiin – ja siihen, mitä työntekijät ja HR-johtajat todella ajattelevat osaamisesta, luottamuksesta, palkoista ja vastuullisuudesta. 

Tutkimukseen osallistui 16 000 työntekijää ja 5 625 HR-päättäjää 16 Euroopan maasta.

Raportti tarjoaa paitsi kattavan katsauksen tutkimustuloksiin, myös tärkeitä oivalluksia keskeisistä teemoista, jotka jokaisen HR-päättäjän ja -asiantuntijan on syytä ymmärtää.

Jokaisella organisaatiolla on omat lähtökohtansa, joihin HR-järjestelmän on mukauduttava. Kun HR-järjestelmä tukee perustoimintoja ja integroituu saumattomasti palkkapalveluun, se voi aidosti tehostaa toimintaa ja tuoda investoinnille vastinetta.

Työajanseuranta on tehokas työkalu tuottavuuden parantamiseen ja työ- ja vapaa-ajan tasapainon edistämiseen. Esimerkiksi 43 prosenttia eurooppalaisista ja 40 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kertoo, että työajanseuranta auttaa heitä havaitsemaan, milloin he tekevät liikaa töitä. 53 prosenttia eurooppalaisista ja 54 suomalaisista pitää sitä tärkeänä työn organisoinnin ja suunnittelun apuvälineenä. Tämä ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, sillä 28 prosenttia eurooppalaisista ja 23 suomalaisista työntekijöistä raportoi, että työajanseuranta aiheuttaa stressiä.

Perinteisesti työajanseurannan on nähty hyödyttävän lähinnä työnantajia tehostamalla toimintaa ja varmistamalla vaatimustenmukaisuuden. Työ- ja vapaa-ajan tasapainon merkityksen kasvaessa on kuitenkin selvää, että työajanseurantaratkaisut voivat myös edistää merkittävästi työntekijöiden hyvinvointia. 

Oikean työajanseuranta- ja työvuorosuunnitteluohjelmiston valinta on kriittinen päätös, joka vaikuttaa työajanhallintaan, vaatimustenmukaisuuteen, järjestelmien integrointiin ja työntekijöiden tyytyväisyyteen. Tutkimuksemme mukaan 28 prosenttia eurooppalaisista ja 35 prosenttia suomalaisista yrityksistä painottaa ohjelmiston kykyä vastata muuttuviin säädöksiin; 26 prosenttia eurooppalaisista ja 18 prosenttia suomalaista keskittyy turvallisuuteen ja pääsynhallintaan; 25 prosenttia eurooppalaisista ja 24 prosenttia suomalaisista arvostaa sujuvaa integraatiota esimerkiksi palkanlaskennan järjestelmien kanssa. Näiden lukujen perusteella on selvää, että ohjelmiston toiminnallisuus on avainasemassa.