HR
Henkilöstöprosessien monimutkaisuus kehittyy muuttuvan työvoiman myötä. Pysy ajan tasalla HR-alan viimeisimmästä kehityksestä.


HR-trendit 2026: HR kokemusmuotoilijana
Vuoden 2026 kolmas HR-trendi on HR kokemusmuotoilijana. Se tarjoaa näkemyksiä siitä, miten suunnittelet kokemuksia, jotka voimaannuttavat työntekijöitä.

Mikä on vähimmäisotoskoko palkkaerojen raportoinnissa, ja mitä jos emme pysty täyttämään sitä?
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi ei aseta tiukkaa vähimmäiskokovaatimusta ryhmille. Periaate on kuitenkin selvä: vältä liian pienien ryhmien raportointia, jotta yksittäiset työntekijät eivät ole tunnistettavissa.

HR-trendit 2026: HR arvonluojana
Toinen trendi vuoden 2026 HR-trendeistä on HR arvonluojana, joka kuvastaa sitä, miten HR voi tuottaa mitattavaa arvoa kasvun ja kestävyyden kautta.

Mikä on "työtehtäväryhmä" ja miten se tulisi määritellä raportointia varten?
Jotta palkkaeroista voidaan raportoida mielekkäästi, työnantajien on ryhmiteltävä työntekijät "työtehtäväryhmiin" – työrooliklustereihin, joita voidaan verrata reilusti.

Mitä tarkoittaa "samanarvoinen työ" ja miten se määritellään?
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tavoittelee enemmän kuin “sama palkka samasta työstä”. Se vaatii samaa palkkaa eri työtehtäville, jos työ on arvoltaan samanarvoista.

HR-trendit 2026: Tekoäly digitaalisena liittolaisena
HR-trendit 2026 -oppaamme ensimmäinen trendi on digitaalinen liittolainen, joka kuvaa, miten tekoälyä voidaan hyödyntää luotettavana kumppanina työn inhimillistämisessä.

Miten yritysten pitäisi laskea sukupuolten välinen palkkaero?
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi edellyttää raportoimaan sekä selitetyn että selittämättömän sukupuolten välisen palkkaeron. Nämä kaksi lukua kertovat eri mutta toisiaan täydentäviä tarinoita.

Podcast: Toivoa työelämään vuoteen 2026!
SD Worxin Suomen markkinointijohtaja Nina-Maarit Laitinen on vieraana vuoden ensimmäisessä Lähtijät-podcastin jaksossa, jossa pureudutaan arvoa tuottavaan HR:ään. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, miten työn merkitys, sitoutuminen ja yhteisöllisyys vaikuttavat paitsi työhyvinvointiin, myös organisaation tuottavuuteen ja kasvuun.

Mitä lasketaan "palkaksi" EU-direktiivin mukaan?
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tulkitsee palkkaa laajasti. Peruspalkka on vain yksi osa: raportoinnissa tulee huomioida myös bonukset, lisät ja luontoisedut (esim. autoetu, osakeoptiot). Tiivistettynä: raportoi koko paketti, jonka työntekijä tosiasiassa saa.

HR-trendit 2026: Keskity hetkeen
Me uskomme, että työn tulevaisuuden muovaaminen alkaa nykyhetken tarkasta havainnoinnista. Siksi HR-trendit 2026 -raportti kutsuu sinut keskittymään hetkeen – pysähtymään ja pohtimaan, missä olemme nyt.

Ketkä työntekijät sisältyvät palkka-avoimuusdirektiivin soveltamisalaan?
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tulkitsee "työntekijän" käsitettä laajasti. Se ulottuu perinteisten kokoaikaisten työntekijöiden lisäksi useimpiin työsuhteessa oleviin henkilöihin. Tavoitteena on, että raportointi heijastaa nykytyöelämän monimuotoisuutta.

HR:n uskottavuushaaste: vastuullisuuden laiminlyönnin piilokustannukset
Mitä tapahtuu, jos vastuullisuuden jättää jonkun toisen huoleksi? Entä jos lyhyen aikavälin voitot tulevat pitkän aikavälin hyvinvoinnin, tasa-arvon tai sopeutumiskyvyn kustannuksella? Entä mitä tapahtuu, jos työntekijäsi kasvavat käytössä olevien järjestelmien ohi?