Work Ahead -asiantuntijasarjan toisessa jaksossa tarkastellaan juontaja Anna Perhon johdolla työntekijäkokemusta rakenteena: mistä se todellisuudessa syntyy ja kuka sitä johtaa.

Palkkavirheet eivät ole uusi ilmiö, mutta monessa valmistavan teollisuuden organisaatiossa niiden määrä ja toistuvuus ovat kasvaneet viime vuosina. Tämä ei johdu yksittäisistä huolimattomuuksista, vaan laajemmasta muutoksesta toimintaympäristössä.

Monissa valmistavan teollisuuden yrityksissä palkanlaskenta on perinteisesti hoidettu talon sisällä. Se tuntuu turvallisemmalta ja paremmin hallittavalta — liian tärkeältä ulkoistettavaksi. Mutta työvoiman rakenteen monimutkaistuessa ja sääntelyn kiristyessä kysymys siitä, kannattaako palkkahallinto pitää sisäisenä vai ulkoistaa, nousee esiin yhä useammin.

Palkkahallinnon ulkoistamisen tarkoitus on selkeä: varmistaa sujuva, virheetön ja ennakoitava palkkaprosessi ilman turhaa kuormitusta omalle organisaatiolle. Käytännössä moni valmistavan teollisuuden yritys huomaa kuitenkin ajan myötä, ettei nykyinen palveluntarjoaja enää vastaa liiketoiminnan tarpeita.

Palkanlaskennan ulkoistamisen piti tehdä elämästä yksinkertaisempaa. Monille teollisuusyrityksille se onkin tehnyt niin – ainakin paperilla. Kuukausittaiset ajot hoituvat, palkat maksetaan ajallaan, ja sisäisellä tiimillä on yksi vastuukokonaisuus vähemmän hoidettavana.

Valmistavan teollisuuden toimintaympäristö on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Tuotantomallit ovat monipuolistuneet, työaikajärjestelyt elävät jatkuvasti ja sääntely on lisääntynyt. Samalla myös odotukset palkkahallinnon tehokkuudesta, läpinäkyvyydestä ja virheettömyydestä ovat kasvaneet.

Palkkahallinnon ulkoistaminen ei ole enää pelkkä operatiivinen ratkaisu, vaan se on strateginen valinta. Suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa odotukset palkkaulkoistuspalvelun tarjoajia kohtaan ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina, ja kehitys jatkuu edelleen.

Suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa palkkahallinnon ulkoistaminen on jo pitkään ollut arkipäivää. Monelle organisaatiolle ratkaisu on tuonut tehokkuutta ja vapauttanut resursseja ydintoimintaan. Viime vuosina on kuitenkin nähty kasvava ilmiö: tyytymättömyys nykyisiin palkanlaskentakumppaneihin lisääntyy.

Podcast-jakso syventää keskustelua psykologisesta turvallisuudesta. Jaksossa tietokirjailija Suvi Tuomikoski, SD Worxin People Country Lead Päivi Huopio ja SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila avaavat, miten leikkisyys vaikuttaa organisaation suorituskykyyn ja miksi pienetkin muutokset voivat tehdä suuren eron. 

Tämä blogi avaa HR‑terminologian selkeästi ja käytännönläheisesti – HR-sanasto, johon voit palata aina, kun näyttösi täyttyy uusista HR‑iskusanoista.

Tekoälyn käyttö palkka- ja henkilöstöhallinnossa tarjoaa suuria mahdollisuuksia, mutta siihen liittyy merkittäviä riskejä ja tiukkaa sääntelyä. EU:n AI Act luokittelee HR- ja palkkajärjestelmät korkean riskin tekoälyksi, mikä edellyttää tarkkaa valvontaa, läpinäkyvyyttä ja laadukasta datan hallintaa. Sääntely on vielä osin keskeneräistä, mikä tekee laajamittaisesta käyttöönotosta ennenaikaista.

Työelämän tulevaisuus on jo täällä. Oletko valmis muovaamaan sitä? Tässä blogissa esittelemme neljä trendiä HR-trendit 2026: Keskity hetkeen -oppaastamme.