Suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa palkkahallinnon ulkoistaminen on jo pitkään ollut arkipäivää. Monelle organisaatiolle ratkaisu on tuonut tehokkuutta ja vapauttanut resursseja ydintoimintaan. Viime vuosina on kuitenkin nähty kasvava ilmiö: tyytymättömyys nykyisiin palkanlaskentakumppaneihin lisääntyy.

Podcast-jakso syventää keskustelua psykologisesta turvallisuudesta. Jaksossa tietokirjailija Suvi Tuomikoski, SD Worxin People Country Lead Päivi Huopio ja SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila avaavat, miten leikkisyys vaikuttaa organisaation suorituskykyyn ja miksi pienetkin muutokset voivat tehdä suuren eron. 

Tämä blogi avaa HR‑terminologian selkeästi ja käytännönläheisesti – HR-sanasto, johon voit palata aina, kun näyttösi täyttyy uusista HR‑iskusanoista.

Tekoälyn käyttö palkka- ja henkilöstöhallinnossa tarjoaa suuria mahdollisuuksia, mutta siihen liittyy merkittäviä riskejä ja tiukkaa sääntelyä. EU:n AI Act luokittelee HR- ja palkkajärjestelmät korkean riskin tekoälyksi, mikä edellyttää tarkkaa valvontaa, läpinäkyvyyttä ja laadukasta datan hallintaa. Sääntely on vielä osin keskeneräistä, mikä tekee laajamittaisesta käyttöönotosta ennenaikaista.

Työelämän tulevaisuus on jo täällä. Oletko valmis muovaamaan sitä? Tässä blogissa esittelemme neljä trendiä HR-trendit 2026: Keskity hetkeen -oppaastamme.

Palkanlaskennan niputtaminen osaksi ulkoistettua taloushallintoa ei aina ole tehokkain tai kestävin ratkaisu — etenkin, jos yritys kasvaa, kansainvälistyy tai haluaa tehostaa prosessejaan.

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi pyrkii tekemään palkkajärjestelmistä reilumpia ja selkeämpiä, mutta se ei tarkoita kaiken paljastamista. Tarkoituksena ei ole yksittäisten palkkojen julkistaminen. 

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tuo näkyviin huomaatta jääneitä palkkaeroja. Niiden korjaaminen ei ole pelkkää numeroiden säätämistä, vaan oleellisempaa on, miten suunnittelet, kommunikoit ja tuet muutosprosessia.

HR-trendit 2026 ‑raporttimme neljäs trendi on HR flow-arkkitehtina, joka tarkastelee, miten tulevaisuuden joustavia ja mukautuvia järjestelmiä rakennetaan.

Lyhyt vastaus on: kyllä – EU:n palkka-avoimuusdirektiivi ei kiellä henkilökohtaisia palkkaneuvotteluja. Työnantajat voivat edelleen tehdä palkkatarjouksia perustuen taitoihin, kokemukseen tai työmarkkinoihin.

Vuoden 2026 kolmas HR-trendi on HR kokemusmuotoilijana. Se tarjoaa näkemyksiä siitä, miten suunnittelet kokemuksia, jotka voimaannuttavat työntekijöitä.

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi ei aseta tiukkaa vähimmäiskokovaatimusta ryhmille. Periaate on kuitenkin selvä: vältä liian pienien ryhmien raportointia, jotta yksittäiset työntekijät eivät ole tunnistettavissa.