Palkkahallinto ja palkitseminen

Podcast-jaksossa tarkastellaan sitä hetkeä, jossa palkasta ei enää puhuta teoriassa vaan käytännössä. Mitä tapahtuu, kun työntekijä kokee palkkansa epäreiluksi? Miten vaikeita palkkakeskusteluja pitäisi käydä? Mukana keskustelussa ovat Roosa Kohvakka, LähiTapiolan Director, Rewards and Performance sekä SD Worxin Operations Director Ellika Willgrén. Keskustelua luotsaa webinaarin tavoin Anna Perho.

Työntekijöiden odotukset eivät ole enää entisellään. Elämä kallistuu eri puolilla Eurooppaa, poliittiset ja sosioekonomiset paineet kasvavat, ja ihmiset odottavat työnantajiltaan enemmän. Yleisesti ottaen palkitsemisjärjestelmiä ei enää arvioida pelkästään sen perusteella, kuinka kilpailukykyinen palkka on. Uusina onnistumisen mittareina korostuvat palkitsemisen oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys sekä se, miten hyvin palkitsemiskokonaisuudet vastaavat työntekijöiden arjen todellisiin haasteisiin. Samalla organisaatioiden on pidettävä kustannukset hallinnassa ja varmistettava, että palkitsemisratkaisut ovat taloudellisesti kestäviä.

Vuonna 2026 palkanlaskenta on paljon enemmän kuin pelkkä operatiivinen tukitoiminto tai kuukausittain toimitettava palkkalaskelma. Käytännössä palkanlaskenta on toistuvin vuorovaikutustilanne työnantajan ja työntekijän välillä. Se joko vahvistaa tai heikentää luottamusta, kertoo oikeudenmukaisuudesta, osoittaa vaatimustenmukaisuuden toteutumisen ja tekee työvoimakustannukset näkyviksi. Palkanlaskenta ei siis ainoastaan käsittele palkkoja, vaan se paljastaa myös, kuinka hyvin organisaatio todella toimii.

Tämä SD Worx Research Instituten tutkimukseen perustuva blogi tarjoaa katsauksen työntekijäkokemukseen vuonna 2026 ja siihen, miten älykkäämmät palkitsemisstrategiat luovat pitkäaikaista arvoa työntekijöille.

Palkkahallinto kytkeytyy yhä tiiviimmin siihen, miten organisaatiot johtavat ihmisiä, dataa ja luottamusta. Tässä blogissa tarkastelemme viittä keskeistä palkkahallinnon trendiä vuodelle 2026 hyödyntäen HR & Payroll Pulse 2026 -tutkimuksen havaintoja sekä asiantuntijaneuvoja. Käymme myös läpi sitä, mitä HR-asiantuntijoiden kannattaa huomioida rakentaessaan tulevaisuuden palkkahallintostrategioita.

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi luo yhteiset raamit, mutta käytännöt vaihtelevat merkittävästi maittain lainsäädännön, kulttuurin ja työmarkkinamallien mukaan. Tässä blogissa vertaillaan keskeisiä eroja muun muassa Ruotsin, Saksan, Alankomaiden, Italian ja Ranskan välillä sekä avataan, mitä nämä erot tarkoittavat monikansallisille yrityksille – ja miksi paikallinen mukautuminen on välttämätöntä.

Palkanlaskenta on yksi yrityksen kriittisimmistä toiminnoista. Palkanmaksun onnistumisen kannalta on olennaista, että yritys varautuu palkka-asiantuntijoiden poissaoloihin etukäteen eikä vasta sitten, kun tilanne on päällä. 

EU:n palkka-avoimuus herättää huolta kustannuksista ja joustavuudesta, mutta pitkällä aikavälillä se voi parantaa rekrytointia, lisätä luottamusta ja vahvistaa työnantajamielikuvaa. Tässä blogissa selvitämme keskeiset vaikutukset ja miten organisaatiosi voi hyötyä muutoksesta.

Palkanlaskennan ulkoistus paitsi säästää suomalaisilta yrityksiltä aikaa ja rahaa, myös vähentää riskejä sekä parantaa palkanlaskennan laatua. Listasimme blogiin kuusi konkreettista ja käytännönläheistä hyötyä, joita ulkoistus tuo yritykselle.

Palkka-avoimuus on nopeasti nousemassa keskeiseksi osaksi modernia henkilöstöjohtamista, kun EU:n uudet vaatimukset lisäävät tarvetta selkeille ja läpinäkyville palkitsemiskäytännöille. Tässä blogissa opit, mitä palkka-avoimuus tarkoittaa käytännössä, mitä se ei edellytä ja miksi se hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia – sekä miten voit valmistautua siihen ajoissa.

Palkkapalvelukumppanin arviointilista on tiivis ja käytännönläheinen viitekehys, jonka avulla arvioit palkanlaskennan ulkoistuskumppaneita objektiivisesti. Arviointilista on saatavilla sekä online-versiona että ladattavana pdf-tiedostona. 

Oikean kumppanin valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä palkkahallinnon modernisoinnissa. Kyse ei ole pelkästään palveluntarjoajasta, vaan toimijasta, joka ottaa vastuun kriittisistä prosesseista, riskien hallinnasta ja arjen sujuvuudesta.