Miksi palkka-avoimuus on tärkeää?

Kanekalle palkka-avoimuuden keskeisin hyöty on lisääntynyt luottamus. Bartin mukaan merkittävin saavutus on syntynyt luottamus järjestelmään – yhdessä palkkatasa-arvon vahvistumisen kanssa sukupuolten, osaamisten ja eri tasojen välillä.

Lisäksi avoimuus helpottaa palkitsemisjärjestelmien ymmärtämistä ja selittämistä. Direktiivi kannustaa HR:ää puhumaan avoimemmin tehtävien arvioinnista, bonusrakenteista, urakehityksestä ja palkkahaitareista. 

“Direktiivi pakottaa meidät viestimään”, Bart toteaa.

Selkeyden lisääntyminen tukee parempaa johtamista ja auttaa työntekijöitä ymmärtämään johdonmukaisemmin, miten palkkapäätökset syntyvät.

 

Kaneka rakensi olemassa olevien perustojen päälle

Ennen direktiivin julkistamista Kanekalla oli jo käytössään useita keskeisiä perusrakenteita, kuten tehtäväkuvaukset, tehtävämatriisi, ulkoiset vertailuanalyysit sekä strukturoitu arviointimenetelmä Hay-järjestelmän avulla. Aiempi palkkatasa-arvoauditointi yhdessä SD Worxin kanssa osoitti myös, että Kanekan perusrakenteet olivat melko kypsät.

Direktiivi toi kuitenkin mukanaan uusia vaatimuksia, kuten virallisen palkkaerojen raportoinnin sekä lisääntyneet avoimuusvaatimukset, esimerkiksi palkkahaitareiden ilmoittamisen työpaikkailmoituksissa. Bart kiteyttää tilanteen näin: “Direktiivi oli herätys – jotain suurta on tulossa.”

Vaikka direktiivin lopullisista vaikutuksista ei vielä ollut täyttä varmuutta, Kaneka päätti toimia jo olemassa olevan tiedon pohjalta.

Bart kertoo: “Perustimme projektitiimin, jotta saimme selkeän kuvan siitä, mihin meidän täytyy keskittyä.”

Tämä johti HR-vetoisen sisäisen projektin käynnistämiseen, jossa kartoitettiin merkittävimmät vaatimukset ja paikattiin kiireellisimmät puutteet.

 

Keskeiset haasteet

Kanekan suurin haaste oli eri prosessien yhdistäminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Yrityksessä käytetään useita tietolähteitä ja raportointitapoja, jotka täytyy saada toimimaan yhtenä järjestelmänä. “Meidän täytyy yhdistää pisteet”, Bart kuvaa.

He havaitsivat, että urapolkuja ja osaamismalleja on kehitettävä, ja että tarvitaan parempi ymmärrys sekä korjattujen että korjaamattomien palkkaerojen laskemisesta.

Luotettavien palkkaerolukujen tuottaminen edellyttää laadukasta dataa, selkeitä laskentamalleja ja kykyä selittää tulokset ymmärrettävästi sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tämä korostuu erityisesti raportoinnissa, jota Bart pitää yhtenä direktiivin aliarvioiduimmista osa-alueista. Ilman tätä avoimuus voi muodostua riskiksi. 

“Jo pelkästään kaavat, datan kerääminen ja analysointi… se ei ole ihan yksinkertaista”, Bart toteaa.

Haasteisiin vastaamiseksi Kaneka on käynnistänyt useita toimenpiteitä, kuten HR:n roolin vahvistamisen, työntekijöiden osallistamisen lisäämisen sekä urakehitykseen kohdistuvien vaikutusten ennakoinnin.

 

HR:n keskeinen rooli

Kanekalla HR vastaa palkka-avoimuuden edistämisestä. Tämä johtuu osin siitä, että aihe kuuluu luontevasti HR:lle, mutta myös siitä, että useimmat esihenkilöt eivät vielä täysin hahmota direktiivin vaikutuksia.

“Se ei ole esihenkilöiden tutka-alueella, joten meidän täytyy valmentaa heitä”, Bart sanoo.

Koska esihenkilöt keskittyvät ensisijaisesti päivittäiseen toimintaan, heillä on rajallisesti aikaa perehtyä sääntelyn yksityiskohtiin. Siksi HR:n roolina on rakentaa rakenteet ja prosessit sekä ohjata johtoa tarvittavien muutosten läpi.

Työ on osa laajempaa, usean vuoden mittaista HR-transformaatiota, johon sisältyy päivityksiä muun muassa arviointeihin, palkankorotusprosesseihin, kahdenkeskisiin keskusteluihin ja bonuksista viestimiseen.

Esihenkilöiden tukemiseksi Kaneka kehittää verkko-oppimismoduuleja, intranet-sisältöjä ja infotilaisuuksia, jotta he voivat vastata luontevasti työntekijöiden kysymyksiin palkoista, bonuksista ja urapoluista.

 

Työntekijöiden odotusten ohjaaminen

Tällä hetkellä työntekijöiden kiinnostus direktiiviä kohtaan on vielä varsin vähäistä. Vain harva on tietoinen muutoksista ja virallisia kysymyksiä on tullut vähän.

“Ammattiliitoilta olen saanut tähän mennessä yhden virallisen kysymyksen”, Bart kertoo ja lisää, että keskustelu sujui rakentavasti, kun yritys avasi suunnitelmiaan.

HR odottaa kiinnostuksen kasvavan avoimuuden lisääntyessä. Työntekijät alkavat pohtia, miten heidän tehtäviään arvioidaan, missä he sijoittuvat palkkarakenteessa, miten bonukset muodostuvat ja millaisia uramahdollisuuksia on realistisesti tarjolla.

Tämä kasvattaa odotuksia oikeudenmukaisuudesta ja lisää suoria keskusteluja urakehityksestä. Bart on jo havainnut tämän käytännössä tilanteessa, jossa esihenkilö toi esiin huolen mahdollisesta lasikatosta – osoittaen, että työntekijät arvoivat järjestelmää sen perusteella, kuinka oikeudenmukaiseksi ja tulevaisuuteen keskittyneeksi he sen kokevat.

 

Vaikutukset urakehitykseen

Yksi palkka-avoimuuden keskeisistä vaikutuksista on se, että se pakottaa organisaatiot tarkastelemaan urakehitystä realistisesti.

Keskisuuren organisaation, kuten Kanekan, jossa työskentelee noin 350 henkilöä, tilanteessa kaikki roolit eivät tarjoa selkeää etenemispolkua ylöspäin. Osa tehtävistä säilyy pitkälti samanlaisena, ellei vastuualue muutu.

Tämä lisää tarvetta selkeyttää tehtäväarkkitehtuuria. Kaneka näkee erityisesti tarpeen kehittää asiantuntijaurapolkuja, kun taas monille työntekijöille horisontaaliset siirtymät ja osaamisen kehittäminen voivat olla realistisempi vaihtoehto kuin ylennys.

Avoimuus korostaa sitä, että työntekijät arvioivat järjestelmää sen reiluuden ja tarjoamien tulevaisuuden mahdollisuuksien perusteella.

 

Palkka-avoimuus välttämättömänä muutoksena

Kaneka näkee palkka-avoimuuteen siirtymisen sekä haasteena että mahdollisuutena.

Palkkahaitareiden julkaiseminen rajaa neuvotteluvaraa ja helpottaa eri tarjousten vertailua, erityisesti markkinassa, jossa toimialojen välillä on suuria eroja.

Lisääntynyt läpinäkyvyys lisää kilpailua osaajista, mutta Kaneka pitää tätä luonnollisena osana työmarkkinoiden kehitystä eikä vältettävänä riskinä.

Tällä hetkellä Kaneka keskittyy erityisesti datan laadun parantamiseen, johdonmukaisen raportoinnin varmistamiseen, tehtäväarkkitehtuurin kehittämiseen sekä esihenkilöiden valmentamiseen, jotta he osaavat selittää palkitsemisen ja urakehityksen periaatteet selkeästi.

Avoimuus nostaa odotuksia, mutta samalla se vahvistaa luottamusta, kun siitä viestitään hyvin.

Bart kiteyttää asian selkeästi: “Se on välttämätöntä. Se on oikeastaan jo myöhässä.”

 

Haluatko oppia palkka-avoimuudesta lisää?

Lisätietoa, miten valmistautua käytännössä direktiiviin löydät palkka-avoimuutta käsittelevistä materiaaleistamme.