Kysely: Suomalainen odottaa jatkavansa töissä pisimpään Euroopassa – vaatii työnantajalta vapaa-aikaa ja joustoja

Suomalaiset palkansaajat varautuvat Euroopan pisimpiin työuriin. Samaan aikaan työntekijät peräänkuuluttavat työnantajilta ylimääräisiä vapaapäiviä, työaikajoustoja ja panostuksia työhyvinvointiin, paljastaa SD Worxin teettämä eurooppalainen tutkimus.

Suomalainen palkansaaja arvioi jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 67,8-vuotiaana. Luku on 16 Euroopan maan vertailun korkein ja lähes kolme vuotta suurempi kuin eurooppalainen keskiarvo 65,1 vuotta. Suomalaiset haluaisivat kuitenkin lopettaa työt jo 60,2-vuotiaana. Toiveen ja todellisuuden välinen kuilu, 7,6 vuotta, on yksi suurimmista Euroopassa.

Myös muut eurooppalaiset odottavat suomalaisten tapaan pitkiä työuria: Italiassa palkansaajat arvioivat työskentelevänsä lähes yhtä pitkään kuin suomalaiset, 67,5-vuotiaiksi. Ruotsalaiset uskovat jäävänsä eläkkeelle hieman nuorempina, 67,2-vuotiaina. 

Britanniassa palkansaajat uskovat työuransa päättyvän 66,1-vuotiaana ja Romaniassa jo 61,2-vuotiaana. Koko Euroopassa kuilu toiveiden ja odotusten välillä on keskimäärin 5,3 vuotta.

Tiedot selviävät SD Worxin alkuvuonna 2026 teettämästä laajasta tutkimuksesta, johon vastasi 16 500 työntekijää eri puolilla Eurooppaa. Tulokset edustavat kattavasti kunkin maan työmarkkinoita.

Vain harva suomalainen haluaa jatkaa töitä virallisen eläkeiän jälkeen

Kylmien faktojen tunnistaminen ei tarkoita, että suomalaiset olisivat tyytyväisiä tilanteeseensa. Suomalaisista 64 prosenttia haluaisi jäädä eläkkeelle ennen virallista eläkeikää, kun Euroopassa vastaava luku on 59 prosenttia. Virallisen eläkeiän jälkeen töitä jatkaisi mielellään vain 21 prosenttia suomalaisista, mikä on selvästi alle Euroopan keskiarvon (27 %).

"Suomalainen palkansaaja tiedostaa, että töitä on tehtävä lähes 68-vuotiaaksi asti. Mutta tämän kyselyn perusteella moni jatkaa pidempään kuin haluaisi. Se ei välttämättä näy tilastoissa poissaoloina, vaan työtä jatketaan suomalaisille tutulla korkealla työmoraalilla mutta kuitenkin jo hieman luonnollisesti hidastuneella tahdilla", SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila arvioi.

Suomalainen kaipaa vapaa-aikaa ja joustoja, eurooppalainen lisäeläketurvaa

Pitkä työura ei kuvasta sitä, millaista palkitsemista suomalaiset palkansaajat odottavat työnantajilta. Lisäeläkevakuutusta arvostaa palkitsemismuotona vain 13,2 prosenttia suomalaisista, kun eurooppalainen keskiarvo on lähes kaksi kertaa suurempi (23,5 %). Nykyään lisäeläkevakuutus on 2,1 prosentilla suomalaisista vastaajista.

Enemmän kuin yksikään muu kansa Euroopassa suomalaiset kaipaavat: 

1.    Joustavia työaikoja (41 %, EU-keskiarvo 30,6 %)
2.    Työterveys- ja hyvinvointipalveluita (40,7 %, EU 25,5 %)
3.    Koulutus- ja opiskelupäiviä (21,0 %, EU 13,6 %)

Kaikissa näissä kolmessa Suomi pitää Euroopan kärkipaikkaa. 

"Suomalainen ei odota työnantajalta vapaaehtoista eläkevakuutusta, koska hän luottaa edelleen lakisääteiseen järjestelmään. Hän odottaa, että työ olisi sellaista, että sitä jaksaa tehdä 67-vuotiaaksi asti. Kun sama kansa on Euroopan kärjessä sekä hyvinvointipalveluiden, joustojen että koulutuspäivien toiveissa, kyse ei ole etujen vertailusta. Kyse on siitä, että työnantajien kannattaisi panostaa jaksamiseen työuran loppupäässä", Uotila sanoo.

Moni toivoisi lisää vapaapäiviä, vain harva saa

Toiveiden ja todellisuuden välillä on suurin ristiriita vapaapäivien kohdalla. Ylimääräisiä vapaapäiviä toivoisi 41,1 prosenttia suomalaisista palkansaajista, mutta niitä saa vain 10,1 prosenttia. 

Työaikajoustoissa työnantajat sen sijaan onnistuvat paremmin: joustoja saa jo 36,8 prosenttia suomalaisista, mikä on varsin lähellä toivottua (41,0 %). Koko Euroopan mittakaavassa vastaavia joustoja saa vain 27,1 prosenttia.

Kaikki suomalaisten kolme kärkitoivetta tulevat työnantajalle halvemmiksi kuin yleinen palkankorotus.

"Yritykset tehostavat jatkuvasti henkilöstökuluissa ja samaan aikaan työntekijät toivovat etuja, jotka eivät ole kuitenkaan rahapalkkaa. Tämä on työnantajille harvinainen mahdollisuus. Kysymys on yksinkertainen: kumpi tulee halvemmaksi, muutama vapaapäivä, työhyvinvointi ja parantunut jaksaminen vai se, että kokenut osaaja lähtee 55-vuotiaana eikä enää palaa", Uotila kiteyttää.

SD Worxin tutkimusinstituutti kartoitti eurooppalaisten yritysten sekä palkansaajien eläketoiveita ja palkitsemismuotoja alkuvuonna kaikkiaan 16 maassa. Tutkimukseen osallistui 5 936 henkilöstöhallinnon päättäjää ja 16 500 työntekijää.

 

Lisätietoja:

Mikko Uotila, toimitusjohtaja
SD Worx Suomi ja Viro
puh. 040 841 0404
mikko.uotila@sdworx.com