Esimiehen työkalupakki poikkeustilanteen pitkittyessä

Korona hätisti asiantuntijatöiden tekijät toimistoilta koteihinsa. Heidän esimiehiltään tämä vaatii johtamisessa entistä tarkempaa tilannetajua. Pienistä asioista löytyy kuitenkin rakennusaineita tulevaan.

Kun elettiin koronavuoden 2020 kesää, SD Worxin ulkoistuspalveluista vastaava johtaja Hanna Mattinen arvioi tilanteen vielä venyvän. Ja tässä ollaan, pian jo seuraavan kesän kynnyksellä.

– Kun poikkeusajat ovat jatkuneet näin pitkään, eikä maali vieläkään ole aivan näköpiirissä, voi lyödä läpi korona-apatia.

Tämä vaatii johdolta ja esimiehiltä paljon. Siinä missä työpaikalle tultaessa kaikki jättivät yleensä siviiliminänsä taka-alalle, nyt työ- ja yksityiselämä nivoutuvat tiiviisti yhteen. Mattinen on huomannut vaihtelevien elämäntilanteiden korostuvan.

– Joku on kotona pienten lasten kanssa, toinen taas asuu itsekseen ainoana kontaktinaan etäpalaverit. Pelkkä työsuoritusten seuranta ei riitä. Tarvitaan säännöllisiä keskusteluja, joissa on aikaa kuuntelulle.

Mattinen muistuttaa, että esimiehen täytyy osata kuunnella jokaista ja olla tukena huolehtimassa työkuntoisuudesta ja työhyvinvoinnista. Korona-aikana molemminpuolinen vastuu hyvinvoinnista korostuu.

– Asiantuntijan tulee kiinnittää enemmän siihen huomioita, miten minä pystyn vaikuttamaan omaan hyvinvointiini ja esimiehen tulee olla kiinnostunut asiasta. Tilanteen tasalle pääsy edellyttää paljon enemmän tietoista vuorovaikutuksen johtamista ja yhteydenpitoa systemaattisesti toisin kuin työpaikalla, jossa satunnaisissakin kohtaamisissa pääsee jo näkemään, missä mennään.

Tarvitaan herkkyyttä ja esimiesverkoston tukea

Henkilöstön jaksamisesta huolehtimiseen taitoa ja herkkyyttä luoda etäisyydestä huolimatta kuuntelevaa ja läsnä olevaa ilmapiiriä.

Lisäksi johdon ja esimiesten on tärkeää pitää huolta myös itsestään. Siinä avaintekijäksi Mattinen nostaa oman esimiesverkoston tuen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen. Tämä taas laajenee kysymykseksi koko työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta.

– Organisaatiosta muodostuu psykologisesti turvallinen, kun jokainen, sekä esimiehet että henkilöstö, saa olla oma itsensä vahvuuksineen ja heikkouksineen ja vuorovaikutus on avointa. Jämäkkyyttä ja rohkeutta tarvitaan myös puuttua tilanteisiin, jotka edellyttävät puuttumista ja se tehdään rakentavasti. Turvallisessa ympäristössä saa olla ajoittain myös heikko.

Tämä saattaa vaikuttaa yllättävältä, keskittyyhän yritysten julkikuva yleensä yksiselitteisesti vahvuuksiin. Koronasta käytävässä julkisessa keskustelussa taas ovat pääosassa pandemian kielteiset vaikutukset.

– Mutta kaikki me, jo vuoden poikkeusoloissa rämpineet, tarvitsemme myös myönteistä vastapainoa. Niin esimiehet kuin asiantuntijat, niin kotijoukot kuin ystävät ja muut läheiset.

Poikkeustilanne nostanut esiin pieniä asioita

Hanna Mattinen näkeekin tilanteen nostaneen esiin uudenlaista hyvääkin.

– Monet ovat havainneet, että aivan silmiemme edessä on paljon hyviä asioita. Ennen koronaa tavoiteltiin erilaisia isoja elämyksiä. Vaikka varmaan kaipaamme niitäkin edelleen, on huikeaa huomata, kuinka paljon pienilläkin asioilla on annettavaa. Jo lähtö kävelylle lähimetsään voi saada ajatukset virtaamaan ja voimaannuttaa. Perheen kanssa yhteinen aika on lisääntynyt.

Toisen kuunteleminen, omana itsenään toimiminen, halu kehittyä ja arjen pikku pysähdykset vaikuttavat päällisin puolin pieniltä, yksinkertaisilta asioilta. Niistä rakentuu kuitenkin laajempiakin voimavaroja poikkeavien tilanteiden hallintaan.

Muutoksiin mukautuminen ketterästi edellyttää psykologista turvallisuutta

Hanna Mattinen näkee työnsä ja SD Worxin asiakasyhteistyön kautta, kuinka eri toimialojen liiketoimintaympäristöt ovat jatkuvassa murroksessa ja muutoksessa, myös ennen pandemiaa.

On tärkeää, että yritykset eivät pelkästään reagoi muutoksiin vaan kykenevät ennakoimaan ja mukautumaan niihin nopeasti, koko asiakasyrityksen yhteistyöverkosto mukaan lukien.

– Ketkä tähän pystyvät? Ne, joilla on psykologinen turvallisuus kunnossa. Se tuo resilienssiä. Pystytään joustamaan, keksimään uutta ja luomaan ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa. Siihen ei riitä, että kulmahuoneessa pieni porukka päättää, vaan tarvitaan koko organisaation älykkyys ja joustavuus käyttöön.

Esimiehen kannattaa siis käydä karkottamaan korona-apatiaa yksilöllisin, inhimillisin ottein. Samalla notkistuvat koko työyhteisön ja yhteistyöverkostojen voimavarat muuttuvien tilanteiden varalle.