Kysely: Joka kolmas suomalainen ei halua pomoa Facebook-kaveriksi

Johtaminen vaatii uudenlaisia taitoja sosiaalisen median aikakaudella. Tuore valtakunnallinen kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat yllättävän varuillaan esihenkilöiden seuratessa heitä somessa, jopa ammatillisissa kanavissa. Jopa yli viidennes pitää sopimattomana, että esihenkilö seuraa alaisiaan ammatillisissa somekanavissa. Erot sukupolvien ja koulutustasojen välillä ovat merkittäviä.

Henkilöstöalan yritys SD Worxin teettämän tutkimuksen mukaan jopa yli viidennes (21%) suomalaisista pitää täysin sopimattomana, että esihenkilö seuraa alaisiaan ammatillisissa somekanavissa, kuten LinkedInissä.

Henkilökohtaisissa somekanavissa vastarintaa on vielä enemmän: lähes kolmannes (30,5 %) on sitä mieltä, ettei esihenkilön ole ollenkaan sopivaa seurata alaisiaan esimerkiksi Facebookissa tai TikTokissa.

Tiedot selviävät SD Worxin elokuussa teettämästä valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 000 suomalaista. Kyselyn otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.

"Tämä on yllättävä tulos. Eikö esimerkiksi olisi jotenkin hassua, jos työnantaja ei haluaisi olla yhteydessä esimerkiksi LinkedInissä, jossa tavoitteena on kuitenkin kerätä ammatillinen verkosto?", sosiaalisen median tutkija Elisa Kannasto kysyy.

Tutkimus paljastaa merkittäviä eroja eri ikäryhmien suhtautumisessa esihenkilön someseuraamiseen. Nuorista 18–24-vuotiaista vain 9 prosenttia pitää esihenkilön yhteydenpitoa ammatillisessa somessa täysin sopimattomana, kun taas esimerkiksi 55–64-vuotiaista lähes joka kolmas (28,9 %) suhtautuu asiaan kielteisesti.

”Tässä näkyy selvästi sukupolvien kuilu. Nuorille someprofiilien jakaminen esihenkilöiden kanssa on luonnollista. Se kertoo työ- ja yksityiselämän sulautumisesta, mikä on tyypillistä tälle ajalle", Kannasto toteaa.

Korkeasti koulutetut eivät automaattisesti blokkaa esihenkilöä seuraajista

Myös koulutustaso vaikuttaa asenteisiin. Ammatillisen koulutuksen käyneistä yli neljäsosa (26,3 %) katsoo, että esihenkilön ei ole sopivaa seurata alaisiaan LinkedInin kaltaisissa ammatillisissa somekanavissa.

Esihenkilön kaveruutta henkilökohtaisissa somekanavissa pidetään vielä huonompana ajatuksena. Yli kolmannes (33,4 %) ammatillisen koulutuksen saaneista pitää sitä täysin sopimattomana.

Sen sijaan alemman (16,2 %) tai ylemmän (12,6 %) korkeakoulututkinnon suorittaneista harvempi ajattelee, että esihenkilön ei tulisi seurata alaisiaan ammatillisessa somessa. Henkilökohtaisen somen seurantaa heistä paheksuu reilu neljännes.

Kannasto huomauttaa, että korkeasti koulutetut työskentelevät usein aloilla, joilla työntekijä on myös brändilähettiläs.

"Kun työskentelee asiantuntijatehtävissä, työntekijän myös odotetaan esiintyvän somessa, kirjoittavan blogiin tai käyvän puhumassa työnantajan nimissä. Silloin someyhteys esihenkilöihin on normaalimpaa. Mutta ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta valmistutaan sellaisille aloille, joilla työn ja vapaa-ajan ero on yhä selkeämpi.”

SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotilan mukaan tutkimustulokset muistuttavat, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa johtaa someaikana.

”Johtajan tehtävä on luoda turvallinen ympäristö, jossa erilaiset näkemykset yksityisyydestä ovat hyväksyttyjä. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa avointa keskustelua tiimeissä ja selkeitä, yhdessä sovittuja pelisääntöjä.”

Some on muuttanut esihenkilötyötä peruuttamattomasti

Uotilan mukaan tutkimus myös osoittaa, että esihenkilöiden rooli on muuttunut peruuttamattomasti.

”Esihenkilöt eivät enää voi johtaa vain työaikana ja toimistolla, vaan heidän on oltava läsnä myös siellä, missä työntekijät rakentavat ammatillista identiteettiään eli somessa. Samalla työntekijöiltä odotetaan, että he ymmärtävät somekäyttäytymisensä vaikutukset.”

Kannasto suosittelee, että työpaikoilla käytäisiin tietoista keskustelua somekäyttäytymisestä.

"Miettivätkö esihenkilöt ollenkaan, kenen Instagramia he seuraavat ja kenen eivät? Tekevätkö he tästä tietoisia päätöksiä? Onko organisaatiossa pohdittu, miten esihenkilöiden somekäytös näyttäytyy työntekijöille ja toisinpäin?”

Myös esihenkilö saa avautua työpaikalla murheistaan

Tutkimuksessa kartoitettiin lisäksi, millaisen rajan suomalaiset vetävät työ- ja yksityiselämän välille työpaikalla. Kyselyn mukaan suomalaiset ovat töissä yhä avoimempia henkilökohtaisesta elämästään.

Moni keskustelee työkavereiden kanssa myös henkilökohtaisista ongelmistaan. Tätä pitää sopimattomana vain noin joka kymmenes vastaaja (10,5 %).

Myös esihenkilöiden sallitaan jakavan henkilökohtaisia asioitaan alaisille. Vain vajaa viidesosa kaikista vastaajista (15,3 %) pitää täysin sopimattomana, että esihenkilö jakaa henkilökohtaisia asioitaan alaisille.

"Ihminen nähdään työelämässä nykyään kokonaisuutena. Työntekijä voi jo olla inhimillinen oma itsensä myös työpaikalla. Enää ei ajatella, että olisi täysin erillinen työminä ja yksityisminä", Uotila sanoo.

Tulevaisuudessa työntekijöiden somerooli vain kasvaa

Kannasto uskoo, että tulevaisuudessa työntekijöiden somerooli korostuu entisestään, erityisesti koska Meta on kieltänyt yhteiskunnallisen maksullisen markkinoinnin kanavissaan.

”Metan alustoilla saa yhteiskunnallisista ja poliittisista aiheista tuottaa jatkossa ainoastaan orgaanista sisältöä. Tämä tarkoittaa, että näissä teemoissa yritykset joutuvat entistä enemmän tukeutumaan työntekijöidensä henkilökohtaiseen someläsnäoloon. Tulevaisuus näyttää, onko se joillekin jopa kynnys valita työtehtäviä. Joka tapauksessa tiedostava toiminta somessa on todella tärkeää.”

Uotilan mukaan suomalaisissa organisaatioissa on vielä paljon keskustelemista sosiaalisen median käyttämisestä sekä yksityisyyden ja työelämän rajanvedosta.

”Johtajan tehtävä on nyt luoda selvät pelisäännöt ja tarjota riittävä tuki sekä koulutus niille, jotka haluavat edistää työnantajansa liiketoimintaa somessa. Samalla on varmistettava, että kenenkään ei tarvitse tuntea paineita osallistua, jos se ei ole itselle luontevaa. Tämä vaatii johtajilta herkkyyttä ja pelisilmää tunnistaa erilaisia tarpeita ja rajoja.”

SD Worx kartoitti suomalaisten sosiaalisen median toimintaa valtakunnallisella kyselytutkimuksella elokuussa 2025. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.
 

Lisätietoja:
Mikko Uotila
toimitusjohtaja, SD Worx Suomi ja Viro
puh. 040 841 0404 
mikko.uotila@sdworx.com

Elisa Kannasto
filosofian tohtori, viestintätiede, sosiaalisen median ja poliittisen viestinnän tutkija
YAMK-koulutuspäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
puh. 040 572 5417
elisa.kannasto@seamk.fi

Aiheesta uutisoivat myös:

• Joka kolmas ei halua pomoa kaveriksi Facebookissa | Verkkouutiset
• Joka viides suomalainen ei toivo pomoa seuraajaksi Linkedinissä | Markkinointiuutiset
• Kysely: Suomalaiset varovat esihenkilöitä somessa – joka kolmas ei hyväksy Facebook-kaveripyyntöä - Työ Terveys Turvallisuus -lehti TTT