Arjen balanssin saavuttamisessa vähemmän on enemmän

Millä keinoilla asiantuntijatyössä voi pitää yllä työn ja vapaa-ajan tasapainoa? Kaksi SD Worxin ”supersankaria” jakavat tässä artikkelissa parhaimmat oivalluksensa. 

Solutions Consultant Katja Pulkkinen-Forsström iloitsee, kun SD Worxin toimistossa on jälleen vilskettä. Myös asiakkuusjohtaja Marko Nenonen (yllä kuvassa vasemmalla) muistelee työelämää voimakkaasti ravistellutta korona-ajan tiukkaa etätyöjaksoa, joka pitkään jatkuessaan tuntui hänestä usein raskaan puuduttavalta: 

– Jatkuva kotona työskentely aiheutti välillä poikkeuksellista väsymystä. Koko päivä kotona näyttöpäätteellä etänä niin, että päivää tauottaneet siirtymät ja sosiaaliset kontaktit puuttuivat. Olen mielelläni etätyömahdollisuudesta huolimatta lähes joka arkipäivä toimistolla. Työaikaa oli vaikea jaksottaa kotona työskennellessä. 

Kasvotusten tapahtuvat kohtaamiset toimistolla antavat hyvää energiaa 

Nenosen mielestä takana oleva pitkä etätyöjakso on jättänyt jälkeensä myös hyvää. Monilla työpaikoilla suhtaudutaan myönteisemmin etätyöpäiviin, mikä voi helpottaa arkea. Kaksikko on tyytyväinen siihen, että SD Worxilla on vapaus valita, missä työskentelee.

Molemmista tuntuu mahtavalta kohdata jälleen vapaasti toimistolla ihmisiä kasvokkain. Voi kätellä ilman nyrkkitervehdystä ja olla jatkuvasti pelkäämättä tartuntaa. 

Pulkkinen-Forsström on tykästynyt niin sanottuun hybridityöskentelymalliin, joka tuli koronaepidemian myötä tutuksi monilla työpaikoilla. 

– Käyn toimistolla säännöllisesti pari kertaa viikossa. Mahdollisuus jäädä etätöihin helpottaa elämää varsinkin perheellisen ihmisen näkökulmasta ja auttaa ylläpitämään arjen balanssia. Olen todella tyytyväinen, että saan itse vaikuttaa työskentelytapoihini ja vielä hyvällä omallatunnolla, Pulkkinen-Forsström kertoo. 

On ihan ok, jos aivot eivät illalla ruksuta 

Tauot edistävät hyvinvointia ja tuovat selkeyttä arjen oravanpyörään. Nenonen kokee, että asiakastyössä on haasteena, että työasiat pyörivät mielessä liian usein. 

– Koen taukojen pitämisen päivittäin hyvin tärkeänä voimavarana. Tauko voi koostua esimerkiksi kaupassa asioinnista, kuntosalilla treenaamisesta tai kokkaamisesta, eli mitään ihmeellistä se ei vaadi. Jos olisi koko ajan päätteen äärellä ja saatavilla, ei sellaista pitkään jaksaisi. Tauottaminen on tärkeää ja toimii hyvin, Nenonen toteaa. 

Työelämän ja vapaa-ajan balanssi rakennetaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Ihmisillä on erilaisia vuorokausirytmejä, eri tapoja suhtautua hektisyyteen ja stressiin sekä vaihteleva tarve harrastaa ja nauttia vapaa-ajasta myös ilman töitä. 

Pulkkinen-Forsström kertoo, että ei työskentele iltaisin tai viikonloppuisin, vaikka poikkeustapauksille on kuitenkin olemassa joustovaraa. Nenonen tunnistaa, että on joskus tehnyt liian usein töitä varhaisesta aamusta iltamyöhään: 

– Sitten loppuu puhti, eikä siihen halua mennä. Iltatöiden tekeminen on itselleni nykyään aika harvinaista, ja viikonloput otan rennosti arjen balanssin ylläpitämiseksi. 

Työn vastapainoksi mieluisaa ajanvietettä, josta saa energiaa 

SD Worxin Pulkkinen-Forsström ja Nenonen ovat selkeästi arjen supersankareita, sillä molemmat ovat löytäneet sopivan työn ja vapaa-ajan balanssin ilman täydellisyyden tavoittelua. Kummallakin on itseään kohtaan olemassa tervettä armollisuutta niin, että tietää, missä voi ottaa rennommin. Näin arjesta ei muodostu liian raskasta. 

Pulkkinen-Forsströmillä ja Nenosella on toiveissa viettää enemmän yhteistä aikaa perheiden, ystävien ja harrastusten parissa. Kummatkin pitävät töistä vapaita viikonloppuja tärkeinä tasapainon säilyttämiseksi. Silloin voi tavata itselle tärkeitä ihmisiä ja vain rentoutua. 

Media ei luo paineita, eikä teknologia hypi silmille 

Maailma on täynnä aistiärsykkeitä, ja mitä enemmän on käytössä teknologiaa, sitä enemmän aivot kuormittuvat. Näin käy etenkin, jos ei muista säädellä ohjelmistokohtaisesti ilmoitusasetuksia tulevista viesteistä tai muista yhteydenotoista. 

Nenonen kertoo, että hänellä on eräänlainen “someväsy”, ja yhä harvemmin käy niin, että sohvan nurkassa tulisi selailtua loputtomia eri kanavissa olevia uutisvirtoja. Pulkkinen-Forsström pohtii työn ja vapaa-ajan välillä seilaavaa teknologiaa ja toteaa, että se ei hänen kohdallaan vaikuta arjen balanssiin: 

– Käytän itse aika vähän somea. Olen ollut Facebook-lakossa seitsemän vuotta, ja se on yksi parhaista päätöksistäni! LinkedIniä käytän ja koen, että siellä on mielenkiintoista sisältöä. Olen tietoisesti rajoittanut ohjelmistojen ja sähköisten työkalujen ilmoitusasetuksia niin, että jopa WhatsApp-ääniasetukset ovat pois käytöstä. Katson kuka on ottanut yhteyttä, kun on siihen sopiva hetki. 

SD Worxin Espoon toimistolla voi tauolla hypätä hetkeksi vaikka kävelymatolle, näyttää Katja Pulkkinen-Forsström (kuvassa oikealla).
 

Vinkkejä lempeään töiden ja vapaa-ajan balanssiin: 

Huolehdi, että pidät itsellesi sopivan määrän taukoja. 

Päiväunista voi olla apua, jos ne eivät veny liian pitkiksi. Pulkkinen-Forsström kertoo heräävänsä päiväunien jälkeen aina kuin uuteen päivään. 

Yritä saada nukuttua riittävästi öisin. 

Pulkkinen-Forsström nukahtaa usein jo puoli kymmeneltä ja on vannoutunut aamuihminen. Nenosen mielestä liian myöhään illalla tapahtuvan aivot narikassa -tyylisen kännykän räpläämisen voi varsin hyvin käyttää paremmin eli painumalla pehkuihin. 

Ole armollinen itsellesi. 

Kannattaa huolehtia siitä, että on riittävästi vapaa-aikaa ja et uuvuta itseäsi töillä. 

Nenonen kokee, että töitä tehdessä kannattaa pitää fokus keskeisissä tavoitteissa, joista on sovittu työnantajan kanssa. Jos töiden rytmittäminen ja ajanhallinta on ongelmallista, tunneista voi pitää myös kirjaa. 

Jotta työaika ei veny kohtuuttomasti, on hyvä käyttää tarkempia ajanhallintaan liittyviä työkaluja. Ne voivat auttaa ylläpitämään työn ja vapaa-ajan tasapainoa. SD Worxilla on esimerkiksi olemassa älykäs työajanseurantajärjestelmä. 

Tutustu itsensä johtamisen erilaisiin keinoihin. 

Pulkkinen-Forsström kertoo, että yksinkertaisimmillaan jo pelkän kalenterin eri toimintojen hyödyntäminen toimii hänellä loistavana työkaluna. Hän suosittelee, että aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen kannattaa perehtyä.