Miten torjua ”henkinen koronakrapula” työpaikalla?

Kevään koronakriisin jälkeen suomalaisilla työpaikoilla on alkanut poikkeuksellinen syksy. Koronakevät toi työn tekemisen eri muotoihin paljon hyvää ja juurrutti uusia toimintatapoja. Toisaalta työpaikoille voi nyt palata eri tavoin kuormittuneita työntekijöitä, joita voi vaivata ”henkinen koronakrapula”. Tämä asettaa johdon ja erityisesti lähiesimiehet uudenlaisten haasteiden eteen.

Suomalaisilla työpaikoilla kannattaisi nyt varustautua työn ja tiimien erilaisiin hybridimuotoihin myös muuten kuin tekemällä muutoksia fyysisiin työpisteisiin, hygieniakäytäntöihin ja joukkopaluuseen toimistoille.

Yritysten kannattaisi varautua henkiseen “koronakrapulaan”. Kevään ja kesän poikkeustilanteen aiheuttama henkinen kuormitus voi alkaa näkyä syksyn mittaan, kun työpaikoille palataan monen kuukauden etätyön jälkeen.

Jotta uuteen normaaliin asettuminen onnistuu mahdollisimman sujuvasti, erilaiset henkilöstöryhmät tarvitsevat konkreettisia toimia. Näin yritys voi varmistaa, että henkilöstö voi mahdollisimman hyvin, tapahtuu syksyllä mitä tahansa pandemian suhteen. Oli skenaario mikä tahansa, tarvitaan työvoimaa, jotka jaksavat pitää liiketoiminnasta huolta kriiseistä huolimatta, sopeutua äkillisiin muutoksiin ja innovoida uutta.

Tässä lähiesimiehille ja projektipäälliköille muutamia vinkkejä koronakrapulan minimoimiseksi.

Keskustele tiimiläisten kanssa ja ennakoi

Lähiesimiesten kannattaa kesälomien jälkeen ottaa käyttöön säännölliset 1:1-keskustelut omien tiimiläisten kanssa. Selvitä, miten tiimiläiselläsi menee, miten kevään etätyöt sujuivat, ole kiinnostunut, miten työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sujui etätöiden keskellä sekä mitä oppeja ja havaintoja kukin teki omasta työstään ja jaksamisestaan, oliko kuormitus sopiva, vai menikö se yli tai ali.

Tässä kohtaa on myös hyvä kirkastaa tiimin uudet pelisäännöt; etätyötä saatetaan tehdä tiimissä aiempaa enemmän, jolloin esim. yhdessä sovitut kiinteät toimistopäivät saattavat tulla kyseeseen.

Kannattaa myös kartoittaa, ovatko henkinen ja fyysinen ergonomia ja työkuntoisuus tasapainossa. Miten kukin pitää itse huolta työkuntoisuudesta, jos uusi pandemia-aalto ja sen myötä kevään kaltainen etätyötilanne uusiutuu?

Omien tiimiläisten työtunteja tulisi myös seurata, se ei ole kyttäämistä vaan huolehtimista. Onko työtunneissa nousua tai laskua ja ovatko työtunnit linjassa työn tuotosten kanssa? Jos tunneissa on poikkeamaa, puutu näihin ennakoivasti ja selvitä, mitkä poikkeamat ovat aiheuttaneet.

Nosta havaintosi esille rohkeasti mutta rakentavasti sekä huolehtivasti. Pyydä tarvittaessa HR-organisaatiosta tukea tilanteen analysointiin ja ennakoiviin toimiin ennen puheeksi ottamista.

Ennakointi on sekä yksilön että yrityksen etu

Pyri keskittymään ennakoivaan johtamiseen. Työkuntoisuuteen vaikuttaviin tekijöihin on paljon helpompaa puuttua varhaisten signaalien kautta kuin jälkikäteen, ja esimiehen terhakat tuntosarvet ovatkin nyt enemmän kuin tarpeen.

Hyvä lähijohtaminen ja ennakointi on organisaatoille vastuullisuuden lisäksi myös kustannustehokkaampaa, kun pyritään välttämään sairauslomia ja kasvavia jälkihoitoon liittyviä työterveyskuluja, jotka helposti ovat yritykselle hallitsematon kuluerä.

Projektitiimeistä vastaavien projektipäälliköiden on hyvä myös huomioida nämä vinkit, jotta oman projektitiimin työn tuottavuus ei kärsi. Kaikissa organisaatioissa ei myöskään enää tänä päivänä ole lähiesimiehiä, jolloin projektipäällikön on erityisen tärkeää olla oman projektitiiminsä jäsenien tilanteesta kartalla ja tarvittaessa pyytää HR-organisaatiolta tukea.

Uuteen normaaliin asettuminen koskee koko organisaatiota eri tavoin. Seuraavassa blogipostauksessa annamme HR-henkilöstölle vinkkejä koronakrapulan ehkäisyyn.