Tutkimusraportti: Palkanlaskennan tuottavuus Suomessa
Mikä vaikuttaa palkanlaskennan kyvykkyyteen ja tuottavuuteen?
Mikä vaikuttaa palkanlaskennan kyvykkyyteen ja tuottavuuteen?
Kysyimme euroopanlaajuisessa tutkimuksessamme sadoilta suomalaisilta HR-päättäjiltä ja palkka-asiantuntijoilta heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan palkanlaskennan suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä sekä ratkaisuista, jotka he voisivat ottaa käyttöön parantaakseen organisaationsa palkanlaskennan tuottavuutta tulevaisuudessa.
Lataa raporttimme ja tutustu sen havaintoihin:
- Kuusi palkanlaskennan tuottavuuteen vaikuttavaa tekijää
- Palkanlaskennan keskeiset painopistealueet päätöksentekijöiden mukaan
- Mikä on teknologian vaikutus palkanlaskennan kustannuksiin?
- Mitä hyötyjä yritykset saavat palkanlaskennan ulkoistamisesta asiantuntevalle kumppanille?
Lataa Palkanlaskennan tuottavuus Suomessa -raportti täyttämällä viereinen lomake.
Lue seuraavaksi
Miten palkka-avoimuuden käytännöt eroavat EU-maiden välillä?
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi luo yhteiset raamit, mutta käytännöt vaihtelevat merkittävästi maittain lainsäädännön, kulttuurin ja työmarkkinamallien mukaan. Tässä blogissa vertaillaan keskeisiä eroja muun muassa Ruotsin, Saksan, Alankomaiden, Italian ja Ranskan välillä sekä avataan, mitä nämä erot tarkoittavat monikansallisille yrityksille – ja miksi paikallinen mukautuminen on välttämätöntä.
Näin turvaat palkanmaksun palkka-asiantuntijan poissaolon aikana
Palkanlaskenta on yksi yrityksen kriittisimmistä toiminnoista. Palkanmaksun onnistumisen kannalta on olennaista, että yritys varautuu palkka-asiantuntijoiden poissaoloihin etukäteen eikä vasta sitten, kun tilanne on päällä.
Onko EU:n palkka-avoimuus huono asia liiketoiminnalle?
EU:n palkka-avoimuus herättää huolta kustannuksista ja joustavuudesta, mutta pitkällä aikavälillä se voi parantaa rekrytointia, lisätä luottamusta ja vahvistaa työnantajamielikuvaa. Tässä blogissa selvitämme keskeiset vaikutukset ja miten organisaatiosi voi hyötyä muutoksesta.