Useimmissa suomalaisyrityksissä henkilöstöhallinto taistelee sekavien järjestelmien kanssa
12. syyskuuta 2023
Suomalaisista yrityksistä vain 28 prosenttia on integroinut henkilöstöhallinnon käyttämiä sovelluksia ja järjestelmiä, kertoo kansainvälinen tutkimus. Tämä voi selittää sitä, miksi neljä työntekijää kymmenestä kertoi tutkimuksessa, ettei pysy perillä kaikista saatavilla olevista sovelluksista. Tutkimus paljastaa, että suomalaisyrityksillä on vielä paljon töitä digitalisoinnissa.
Suomalaisista yrityksistä reilu puolet eli 56 prosenttia on sitoutunut digitalisointiin työpaikoilla. Muissa eurooppalaisissa yrityksissä luku on huomattavasti korkeampi: 73 prosenttia.
Työntekijöiden kouluttaminen digitaidoissa on ykkösprioriteetti sekä suomalaisissa että eurooppalaisissa yrityksissä. Tärkeänä pidetään niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä yrityksissä myös digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa.
Sen sijaan eurooppalaiset yritykset panostavat suomalaisia enemmän työntekijöiden tukemiseen sekä henkilöstöhallinnon digitalisointiin. Tämä olisi tarpeen myös Suomessa.
Tutkimustulokset selviävät laajasta kyselytutkimuksesta, jonka Euroopan johtava palkka- ja HR-palvelujen tarjoaja SD Worx teetti kuudessatoista Euroopan maassa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 4 833 työnantajaa ja 16 011 työntekijää.
Yrityksillä on vielä paljon tehtävää digitalisoinnissa
Vaikka yritykset ovat sitoutuneet edistämään digitalisaatiota, on yrityksillä paljon tehtävää erityisesti henkilöstöhallinnon järjestelmien integroinnissa.
Järjestelmiä ja sovelluksia pitäisi jatkossa sovittaa entistä tehokkaammin yhteen, jotta yritykset voivat hyötyä teknologian mahdollisuuksista kokonaisvaltaisesti. Nykyään eurooppalaisten yritysten työntekijöistä neljä kymmenestä kertoo, ettei pysy perillä digitaalisten järjestelmien koko kirjosta. Suomalaisissa yrityksissä määrä on vielä hieman korkeampi, 41 prosenttia.
Suomalaisista yrityksistä 28 prosenttia on onnistunut integroimaan henkilöstöhallinnon järjestelmänsä huomattavan pitkälti tai kokonaan. Eurooppalaisissa yrityksissä luku on hieman korkeampi, 30 prosenttia. 72 prosenttia suomalaisyrityksistä siis taistelee järjestelmien liian laajan kirjon kanssa.
– On tärkeää pysyä ajan tasalla uusimpien teknologioiden käytössä, mutta luvut osoittavat, että järjestelmät tulisi integroida käyttäjäystävällisesti sekä keskitetysti, SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen selittää.
– Luvut osoittavat, että työkalut toimivat kokonaisuutena vasta, kun ne ovat täysin integroitu toisiinsa. Tämä tuo lisäarvoa yrityksille, sillä selkeän kokonaisuuden ansiosta on helpompaa vaihtaa tietoja tai laatia raportteja, Mattinen jatkaa.
Vain puolella suomalaisyrityksistä sujuva järjestelmä palkanlaskennan raportointiin
Kyselytutkimuksessa selvisi, että vain joka toisella suomalaisyrityksellä (51%) on järjestelmiä, jotka tekevät palkanlaskennan sujuvan raportoinnin mahdolliseksi. Eurooppalaisissa yrityksissä luku on hieman pienempi: 49 prosenttia.
Suomessa toimivilla kansainvälisillä yrityksillä luku on merkittävästi suurempi. Kaikkiaan 71 prosenttia kansainvälistä yrityksistä käyttää palkanlaskentaa helpottavia järjestelmiä. Kotimaisilla yrityksillä onkin tällä saralla töitä tehtävänä.
Yrityksissä halutaan panostaa järjestelmien integrointiin, jotta raportointi ja analytiikka saataisiin paremmaksi. Tutkimuksen mukaan tähän tarvitaan työkaluja, joiden käyttöönotossa on yrityksillä vielä paljon tehtävää.
Suomalaisyrityksistä selvästi alle puolella on käytössään järjestelmä, joka yhdistää henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan tiedot (36 %). Erilaisten sovellusten ja järjestelmien integrointi on tärkeää, sillä digitalisoinnista tulee lisäarvoa, kun järjestelmissä ei ole liikaa päällekkäisyyttä.
SD Worxin kyselytutkimukseen osallistui kuluvan vuoden helmikuussa kaikkiaan 16011 työntekijää ja 4833 työnantajaa 16 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Irlannissa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä ja Tanskassa. Kyselyn tulokset painotettiin, joten otos edustaa kunkin maan aikuisväestöä.