Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta tekoälyn käyttäjästä kertoo työskentelevänsä tehokkaammin tekoälyn ansiosta

Tekoäly on yhä vahvemmin osa suomalaista työelämää: 24 % suomalaisista työntekijöistä käyttää tekoälyä työssään vähintään kerran viikossa. 18 % kyselyyn vastanneista työntekijöistä on huolissaan siitä, että tekoäly tekee suuren osan heidän työtehtävistään tarpeettomiksi. Huoli on ymmärrettävästi yleisempää niiden keskuudessa, jotka jo käyttävät tekoälyä työssään: heistä 26 % kokee näin.

Tekoälyn yleistyessä työelämässä myös sen läpinäkyvän ja vastuullisen käytön merkitys kasvaa. Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista työntekijöistä (71 %) katsoo, että tekoälyjärjestelmien tulisi kertoa selkeästi, miten ne päätyvät antamiinsa ratkaisuihin. Tämä korostuu entisestään, sillä 2. elokuuta alkaen EU:n tekoälyasetus (AI Act) tuo mukanaan tiukemmat avoimuusvaatimukset.

Tiedot perustuvat eurooppalaisen HR-, palkka- ja työajanhallintaratkaisujen toimittajan SD Worxin tekemään tutkimukseen, jossa haastateltiin 5 936 HR-päättäjää ja 16 500 työntekijää 16 Euroopan maassa.

Joka neljäs suomalaisista työntekijöistä (25 %) käyttää tekoälyä päivittäisissä työtehtävissään yhä useammin. Erityisesti esihenkilöt hyödyntävät teknologiaa aiempaa enemmän: heistä 34 % kertoo lisänneensä tekoälyn käyttöä, kun vastaava osuus muista työntekijöistä on 23 %. Kiinnostus ei kasva juurikaan niiden keskuudessa, jotka eivät vielä käytä tekoälyä: 3 % arvioi hyödyntävänsä sitä tulevaisuudessa aiempaa useammin päivittäisessä työssään.

Tekoälyä jo hyödyntävät työntekijät kokevat saavansa siitä selviä hyötyjä: 63 % kertoo työskentelevänsä tehokkaammin teknologian ansiosta. Silti vain hieman yli puolet (57 %) saa työnantajaltaan riittävästi tukea tekoälyosaamisensa kehittämiseen ja teknologian täysimääräiseen hyödyntämiseen.

Tekoäly tarjoaa siis merkittäviä mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää työnantajan tukea. Tuki ei ole pelkästään suositeltavaa, vaan myös lakisääteistä. EU:n tekoälyasetuksen mukaan eurooppalaisten työnantajien on ollut 2. helmikuuta 2025 lähtien huolehdittava siitä, että työntekijöillä ja muilla heidän puolestaan tekoälyjärjestelmiä käyttävillä tai hallinnoivilla henkilöillä on riittävä tekoälyosaaminen.

Työntekijöiden ei tarvitse olla tekoälyasiantuntijoita, mutta jokaisen tekoälyä työssään käyttävän tulee osata hyödyntää teknologiaa vastuullisesti ja tunnistaa siihen liittyvät riskit.

Suomalaiset työntekijät luottavat edelleen omiin inhimillisiin kykyihinsä: 79 % uskoo, ettei tekoäly voi korvata heidän ainutlaatuisia inhimillisiä ominaisuuksiaan. Näkemykset ihmisen ja tekoälyn välisestä työnjaosta vaihtelevat. Lähes joka kolmas (61 %) arvioi jatkossakin hoitavansa valtaosan työtehtävistään itse ja käyttävänsä tekoälyä vain rajallisena tukena. Sen sijaan 35 % vastaajista odottaa jakavansa työtehtäviä tekoälyn kanssa siten, että tekoäly toimii työn tukena.

Tekoälyä jo käyttävien ja sitä käyttämättömien odotukset eroavat selvästi toisistaan. Esimerkiksi 78 % niistä, jotka eivät käytä tekoälyä, uskoo jatkossakin hoitavansa suurimman osan työtehtävistään itse. Tekoälyn käyttäjistä näin arvioi vain 27 %. Tekoälyn käyttäjät näkevät tulevaisuuden muita useammin ihmisen ja tekoälyn yhteistyönä: noin kuusi kymmenestä odottaa jakavansa työtehtäviä tekoälyn kanssa, kun tekoälyä käyttämättömistä näin ajattelee vain 19 %.

Hieman yli puolet vastaajista (57 %) luottaa siihen, että heidän organisaationsa käyttää tekoälyä eettisesti ja vastuullisesti. Tämä on entistä tärkeämpää EU:n tekoälyasetuksen toimeenpanon edetessä.

Nämä havainnot tulevat esiin juuri nyt, kun työnantajat valmistautuvat EU:n tekoälyasetuksen seuraavaan vaiheeseen. Vaikka korkean riskin tekoälyjärjestelmiä koskevien keskeisten velvoitteiden voimaantuloa on siirretty vuosille 2027 ja 2028, avoimuusvaatimukset tulevat voimaan 2. elokuuta 2026.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyttäjien on voitava tunnistaa, milloin he ovat tekemisissä tekoälyn kanssa esimerkiksi chatbotin välityksellä. Lisäksi tietyt tekoälyn tuottamat sisällöt on merkittävä selkeästi tekoälyn luomiksi.

Lähiaikoina julkaistavaksi odotetun tekoälyn koontiasetuksen (AI Omnibus) seurauksena alkuperäisestä, 2. elokuuta 2026 voimaan suunnitellusta laajasta sääntelykokonaisuudesta jää kuitenkin toteutettavaksi varsin vähän.

Kokonaiskuvan vuoksi on syytä mainita myös siirtymäsäännös, joka koskee rajattua teknistä velvoitetta. Sellaisten generatiivisten tekoälyjärjestelmien tarjoajilla, jotka tuottavat synteettistä ääntä, kuvia, videoita tai tekstiä ja joiden tuotteet olivat jo markkinoilla ennen 2. elokuuta 2026, on aikaa 2. joulukuuta 2026 saakka täyttää vaatimus merkitä tekoälyn tuottama sisältö koneellisesti luettavassa muodossa.

SD Worx on johtava eurooppalainen HR-, palkka- ja työajanhallinnan kumppani, joka tukee kaikenkokoisia organisaatioita henkilöstö- ja palkkahallinnon haasteissa.

Seuratakseen työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä SD Worx toteuttaa säännöllisesti laajoja tutkimuksia eri puolilla Eurooppaa. Tuoreimman HR & Payroll Pulse -tutkimuksen analyysi tarjoaa organisaatioille arvokasta tietoa henkilöstö- ja palkkahallinnon strategioiden kehittämiseen sekä niiden tulevaisuuden kestävyyden vahvistamiseen.

Tutkimus toteutettiin 27.1.–20.2.2026 kuudessatoista Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Serbiassa, Sloveniassa ja Suomessa. Tutkimuksen toteutti SD Worx Research Institute.

Kyselyyn osallistui yhteensä 5 936 HR-päätöksentekijää ja 16 500 työntekijää. Tulokset antavat edustavan kuvan kunkin maan työmarkkinoista.