1. Home>
  2. Uutiset ja tiedotteet>

Kysely: Yli viidesosa suomalaisista työntekijöistä stressaa työajan seurannan takia

Nainen istuu työtuolilla ja nojaa päätään pöytään

Työajan seuraaminen on yleistä kaikkialla Euroopassa, osoittaa laaja kansainvälinen tutkimus. Työajanseuranta on väline, jolla voitaisiin tunnistaa tuottavuuden esteitä, tehostaa työtä ja näin vaikuttaa koko Suomen parempaan tuottavuuteen. Lähes joka neljäs suomalainen työntekijä kuitenkin pitää työajan raportoimista stressin lähteenä.

Miltei neljäsosa suomalaisista (24 %) ja neljä kymmenestä (39 %) muista eurooppalaisista työntekijöistä ajattelee, että työaikaraportointi on merkki työnantajan epäluottamuksesta. Lähes neljäsosa suomalaisista (23 %) ja joka kolmas eurooppalainen (28 %) työntekijä myös kertoo stressaantuvansa työaikaraportoinnin takia.

Epäluuloista huolimatta moni työntekijä uskoo, että työajan seuraamisesta on myös apua. Noin neljä kymmenestä sekä eurooppalaisesta että suomalaisesta työntekijästä arvioi, että työajanseuranta antaa hyvän käsityksen oman työn tehokkuudesta ja tuottavuudesta. Tiedot selviävät SD Worxin hiljattain teettämästä tutkimuksesta, johon osallistui yli 5 000 yritystä ja 18 000 työntekijää 18 Euroopan maassa.

SD Worxin Suomen maajohtaja Mikko Uotilan mukaan nykyaikaisilla työajanseurantajärjestelmillä voidaan tunnistaa tuottavuuden esteitä ja näin vaikuttaa työn tuottavuuteen.

”Suomessa työn tuottavuus ei ole kasvanut käytännössä 15 vuoteen, ja olemme tuottavuudessa jääneet jälkeen monista muista maista, kuten Ruotsista ja USA:sta. Vaikka moni työntekijä suhtautuu työaikaraportointiin kielteisesti, on tärkeää huomata, että moni näkee sen myös hyödyllisenä. Moderneilla järjestelmillä on mahdollista seurata eri työtehtäviin kuluvaa aikaa, mikä auttaa kehittämään työprosesseja. Kun työntekijät ja työnantajat analysoivat yhdessä työaikadataa, voidaan löytää keinoja tehostaa työtä ja parantaa tuottavuutta. Tämä ei ainoastaan lisää kilpailukykyämme kansainvälisesti, vaan myös parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä.”

Työajan digitaalinen seuranta parantaa tuottavuutta ja hyvinvointia

Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet eurooppalaisista ja kuusi kymmenestä suomalaisesta työntekijästä käyttää digitaalisia välineitä työtehtävien seurantaan. Suomalaisista työntekijöistä kaikkiaan 63 prosenttia syöttää itse työaikansa seurantajärjestelmiin.

Raportointia käytetään vaihtelevasti monenlaisten eri tehtävien – niin rutiinitöiden, sisäisten palaverien, ideointituokioiden kuin myös konsultoinnin – seurantaan. Yleisintä työajanseuranta on Sloveniassa (83 %), Itävallassa (74 %) ja Espanjassa (69 %).

”Digitaalisten työkalujen suosio osoittaa, että työajanseurannassa tarvitaan tehokkaita ja käyttäjäystävällisiä ratkaisuja. Suomessa kannattaisi jatkossakin edistää tällaisten työkalujen käyttöönottoa laajasti, jotta voimme tukea työntekijöiden tuottavuutta ja hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla”, Uotila toteaa.

Suomessa tarvitaan parempia ratkaisuja työ- ja vapaa-ajan tasapainottamiseen

Noin puolet sekä suomalaisista että muista eurooppalaisista työntekijöistä on sitä mieltä, että työajan seuraaminen on olennainen elementti työn suunnittelussa ja muussa organisoinnissa. Lisäksi kaikista eurooppalaisista 40 prosenttia arvioi, että työaikaraportointi auttaa pitämään työ- ja vapaa-ajan tasapainossa. Suomalaisista työntekijöistä samaa mieltä oli kuitenkin vain reilu kolmannes (33 %). Eniten työn ja vapaa-ajan rajaamiseen ovat saaneet apua romanialaiset (61 %), puolalaiset (56 %) ja brittiläiset (48 %) työntekijät.

"On merkittävää, että suomalaiset kokevat työaikaraportoinnin vaikuttavan vähemmän työ- ja vapaa-ajan tasapainoon kuin muut eurooppalaiset. Tämä herättää kysymyksen, miten voimme kehittää työajanseurannan käytäntöjämme Suomessa niin, että ne tukisivat paremmin työn ja muun elämän yhteensovittamista. Modernit ja joustavat työajanseurantajärjestelmät voivat tarjota ratkaisuja, joilla parannetaan työntekijöiden hyvinvointia ja autetaan heitä hallitsemaan paremmin työ- ja vapaa-aikaansa”, Uotila sanoo.

Ylityöt ovat sääntö eikä poikkeus joka kolmannelle suomalaiselle

SD Worxin teettämä tutkimus osoittaa, että joka kolmas suomalainen työntekijä tekee säännöllisesti ylitöitä. Yleisimmät syyt ylitöiden tekemiseen ovat liian kova työpaine, yllättävät työtehtävät, jotka vaativat lisäpanostusta, yleinen resurssien puute sekä liian tiukat aikataulut. Neljä kymmenestä työntekijästä kirjaa tuntinsa ylös ensisijaisesti, jotta voisi välttää ylityöt.

”Työaikakirjaukset eivät ole pelkästään hallinnollinen työkalu, vaan ne voivat tarjota arvokasta tietoa työnantajille henkilöstön hyvinvoinnista. Kun työnantajat hyödyntävät tietoja aktiivisesti, he voivat tunnistaa ylikuormitustilanteita ajoissa ja ryhtyä toimenpiteisiin resurssien ja työtaakan hallitsemiseksi. Modernit työajanseurantajärjestelmät voivat auttaa meitä luomaan työympäristön, jossa ylityöt ovat poikkeus eikä sääntö ja jossa työntekijät voivat paremmin hallita työ- ja vapaa-aikaansa”, Uotila kiteyttää.

SD Worxin teettämä kysely toteutettiin helmikuussa yhteensä 18 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Serbiassa, Sloveniassa, Suomessa ja Tanskassa. Kyselyyn osallistui yhteensä 5 118 yritystä ja yli 18 000 yritysten työntekijää. Tulokset on painotettu, joten ne voidaan yleistää koskemaan kunkin maan työmarkkinoita.

 

Lisätietoja:

Mikko Uotila
maajohtaja, SD Worx Finland
puh. 040 841 0404 
mikko.uotila@sdworx.com