Kysely: Ruotsalaisyritykset keräävät Suomea enemmän dataa henkilöstöstä

 

Jo kuusi kymmenestä eurooppalaisesta yrityksestä analysoi säännöllisesti eri järjestelmien tuottamaa henkilöstöä koskevaa dataa. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan Ruotsi on yksi edelläkävijöistä HR-datan keräämisessä, mutta Suomessa tietoja hyödynnetään Ruotsia useammin liiketoimintaa koskevissa päätöksissä.

Kaikkiaan 59,5 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä analysoi nykyisin henkilöstöä koskevaa dataa saadakseen käsityksen esimerkiksi poissaoloista tai työntekijöiden vaihtuvuudesta. Euroopan johtavan HR- ja palkanlaskentapalvelujen tarjoajan SD Worxin tekemä tutkimus osoittaa, että yritykset Ruotsissa (66 %) Itävallassa (66 %), ja Saksassa (65 %) ovat henkilöstöhallinnon tuottaman datan keräämisessä edelläkävijöitä. Suomessa dataa kerää 57 prosenttia yrityksistä.  

Jos yritys analysoi HR-dataa, tietoja kannattaisi käyttää liiketoimintaa koskevissa päätöksissä. Yli puolet (52 %) eurooppalaisista yrityksistä sanoo jo käyttävänsä HR-analytiikkaa tehdessään strategisia ja operatiivisia päätöksiä. Espanjalaisissa yrityksissä näin toimivien osuus on peräti 82 prosenttia, ja seuraavaksi tulevat italialaiset (70 %) sekä brittiläiset (59 %) yritykset.   

– Meillä Suomessa reilu puolet yrityksistä, eli 56 prosenttia, tekee päätöksiä HR-datan pohjalta. Ruotsalaisyrityksissä sen sijaan henkilöstöhallinnon tuottamat tiedot näyttävät hukkuvan organisaatioiden syövereihin, sillä vain harvempi kuin neljä kymmenestä eli 39,5 prosenttia ruotsalaisyrityksistä käyttää HR-dataa päätöksenteossa, Suomen SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen kertoo.  

Neljä kymmenestä ei kerää ollenkaan HR-dataa 

Innokkaimmin HR-analytiikkaa käyttävät nykyään kansainväliset yritykset (61 %) sekä keskisuuret ja suuret yritykset (molemmat 64 %). Niissä hyödynnetään säännöllisesti esimerkiksi raportteja, joilla kartoitetaan palkanlaskennan hallinto- ja henkilöstökustannuksia. Lisäksi seurattuja asioita ovat poissaolot, henkilöstösuunnittelu sekä rekrytointi. 

Euroopassa neljä yritystä kymmenestä ei vielä kerää ollenkaan henkilöstöä koskevaa dataa. Suomen osuus on lähes sama (43 %). Yli neljännes (27 %) kyselyyn vastanneista ilmoitti, etteivät ne tarvitse HR-dataa. Joka viidenneltä puuttuu datan keräämiseen tarvittavaa aikaa tai työvoimaa (20 %) ja lähes yhtä monelta uupuu sopivat järjestelmät (18 %) tai datan analysoimiseen tarvittavaa osaamista (11 %).  

– Osa yrityksistä on edelleen varovaisia, eivätkä käytä numeroja, kun tekevät henkilöstöä koskevia päätöksiä. Se on sääli. HR- dataa keräämällä ja sitä analysoimalla on mahdollista vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja sitoutumiseen sekä myös rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen, Mattinen toteaa. 

Kyselyyn vastanneista yli viidennes (21 %) ilmoitti, että aikoo ottaa henkilöstöanalytiikaa käyttöön ensi vuonna. Suomessa into uusien välineiden käyttöönottoon on aavistuksen korkeampi (23 %) kuin muualla Euroopassa.  

HR-datasta apua myös työntekijöille ja esihenkilöille 

HR-datan analysointi on yleensä henkilöstöhallinnon päälliköiden ja johtajien työtä. Yli puolessa eurooppalaisyrityksistä (52 %) kuitenkin arvioidaan, että henkilöstöä koskevat dataraportit ovat hyödyllisiä myös työntekijöille ja esihenkilöille. Tietoja hyödynnetään sekä tiimeissä että yksilötasolla esimerkiksi ajankäytön suunnittelussa. 

– Nykyteknologian avulla erilaisia aineistoja on mahdollista myös linkittää toisiinsa tehokkaasti. Silloin dataa voidaan tulkita nopeammin ja vähemmällä vaivalla, Hanna Mattinen huomauttaa. 

SD Worxin teettämä kyselytutkimus HR-datasta toteutettiin huhti–toukokuussa 2022 Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Sveitsissä. Siihen osallistui yhteensä 4061 yritystä. Otos edustaa paikallisia työmarkkinoita sukupuolen, iän ja koulutuksen suhteen. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö iVox.  
 

Lisätietoja:

Hanna Mattinen, maajohtaja
SD Worx Finland
Puh. 040 829 2242
hanna.mattinen@sdworx.com

Aiheesta uutisoivat myös:

• Kauppalehti: Ruotsissa kerätään Suomea ahkerammin dataa henkilöstöstä – tieto jää kuitenkin hyödyntämättä
• Tekniikka & Talous: Näin yhtiöt keräävät ja käyttävät henkilökunnasta koottua dataa eri maissa – Ruotsissa tietoa kootaan Suomea ahkerammin
• Tivi: Ruotsalaiset haalivat henkilöstödataa, mutta suomalaiset osaavat hyödyntää tiedot paremmin