Vajaa viidesosa suomalaisista uskaltaa puhua jaksamisongelmistaan esihenkilölleen, ja yli neljäsosa on lähtenyt työpaikasta heikon jaksamisen takia. Työhuolet puretaan mieluummin kotona ja kahvihuoneessa. SD Worxin teettämä tutkimus paljastaa johtamisen sokean pisteen: kun ongelmista vaietaan töissä, organisaatiot menettävät osaajiaan ennen kuin ehtivät edes reagoida. Kuormitus saa etenkin nuoret aikuiset ja kokeneet naiset lähtemään.
Vain 19 prosenttia suomalaisista on työuransa aikana kokenut turvalliseksi puhua jaksamisestaan esihenkilön kanssa. Perheelle ongelmista kertoo 43 ja ystäville 41 prosenttia. Työkaveri kuulee jaksamisvaikeuksista huomattavasti useammin kuin esihenkilö: heille huolistaan puhuu 35 prosenttia vastaajista.
Viidesosa (20 %) vastaajista kertoo, ettei heillä ole ollut jaksamisongelmia. Toisaalta yli neljännes (26 %) on jossain vaiheessa lähtenyt työpaikasta jaksamisen vuoksi.
Tiedot käyvät ilmi tutkimusyhtiö Bilendin heinäkuussa 2026 toteuttamasta kyselystä, johon vastasi 1 000 suomalaista. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.
Esihenkilö saa tiedon ongelmista viimeisenä myös asiantuntijatehtävissä
Luottamus esihenkilöön ei ole korkealla edes asiantuntijatehtävissä tai korkeakoulutettujen joukossa. Ylemmistä toimihenkilöistä 31 prosenttia pitää keskustelua esihenkilön kanssa turvallisena ja työntekijöistä 23 prosenttia. Yliopistotutkinnon suorittaneista samoin ajattelee 27 prosenttia, peruskoulun käyneistä vain 13 prosenttia.
"Moni johtoryhmä tulkitsee hiljaisuuden merkiksi siitä, että asiat ovat kunnossa. Tämä tutkimus kertoo toista. Kun jaksamisesta ei uskalleta puhua esihenkilölle, ongelmat puretaan kotona – ja yritys saa tietää niistä vasta irtisanoutumisen yhteydessä Siinä vaiheessa organisaatio on jo menettänyt osaajan ja seuraavaksi lankeaa uuden rekrytoinnin kustannukset”, SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila sanoo.
Iso osa kokeneista naisista nostanut kytkintä – miehet sanovat, ettei ongelmia ole
Eroja on myös sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Naisista lähes joka kolmas (31 %) on joskus lähtenyt työpaikasta jaksamisongelmien takia, miehistä vain joka viides (21 %).
Miehistä yli neljännes (27 %) ilmoittaa, ettei heillä ole ollut jaksamisongelmia lainkaan. Naisista näin sanoo vain runsas kymmenys (14 %).
55–64-vuotiaista naisista peräti 43 prosenttia on joskus nostanut kytkintä, kun samanikäisistä miehistä niin on tehnyt vajaa viidennes (19 %).
Aktiivi-ikäisistä 25–34-vuotiaista lähes neljä kymmenestä (38 %) on lähtenyt työpaikasta jaksamisongelmien vuoksi. Luku on korkeampi kuin yhdessäkään vanhemmassa ikäryhmässä, vaikka nuorimmilla vastaajilla uraa on takana selvästi vähiten.
“Se, että yli 40 prosenttia kokeneista naisista ja neljä kymmenestä nuoresta aikuisesta on lähtenyt työpaikasta jaksamisongelmien vuoksi, on hälytysmerkki johdolle. Jos organisaation kulttuuri karkottaa parhaassa iässä olevat osaajat ja tulevaisuuden tekijät, kyse ei ole yksilöiden jaksamisesta vaan huonosta johtamisesta”, Uotila toteaa.
Työhyvinvointia johdetaan mututuntumalla
Tutkimuksessa kartoitettiin myös kuormituksen syitä. Yli neljäsosa (28 %) vastaajista ilmoitti, että pahinta on liiallinen työn määrä. Seuraavina tulevat jatkuvat muutokset (12 %) ja liian vähäinen viestintä (10 %). Ruuhkavuodet erottuvat selvimmin: 35–44-vuotiaista 37 prosenttia nimeää työn määrän pahimmaksi kuormittajakseen.
Toiseksi yleisin vastaus on kuitenkin "En osaa sanoa": 22 prosenttia kaikista vastaajista ei siis tunnista tai osaa nimetä sitä, mikä heitä työuralla eniten kuormittaa.
"Työnantajan pitää jo työturvallisuuslain mukaan tunnistaa ja arvioida työn psykososiaalinen kuormitus. Kun työntekijät eivät kerro työnantajalle jaksamisesta, työhyvinvoinnin johtaminen perustuu arvailuun. Yrityksissä olisi nyt hyvä pohtia, miten psykologista turvallisuudentunnetta voidaan lisätä. Silloin työntekijöiden jaksamisesta saataisiin realistinen kuva," Uotila pohtii.
Tutkimusyhtiö Bilendi toteutti suomalaisten jaksamista kartoittavan kyselyn SD Worxin toimeksiannosta heinäkuussa 2026. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista, ja otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Tutkimuskysymykset koskivat koko työuraa, joten vastaajissa on mukana myös eläkeläisiä ja työelämän ulkopuolella olevia.
Lisätietoja:
Mikko Uotila, toimitusjohtaja
SD Worx Suomi ja Viro
puh. 040 841 0404
mikko.uotila@sdworx.com
