Euroopan tekoälyasetus: Sakot voimaan 2. elokuuta 2025

Euroopan unionin tekoälyasetus (Artificial Intelligence Act, AI Act), maailman ensimmäinen kattava tekoälysääntely, saavuttaa merkittävän etapin 2. elokuuta 2025. Tuolloin astuvat voimaan useat keskeiset velvoitteet yrityksille, viranomaisille ja tekoälyratkaisujen tarjoajille EU:n alueella – mukaan lukien sakot asetuksen rikkomisesta. Euroopan johtava HR-ratkaisujen tarjoaja SD Worx kokosi yhteen, mitä tämä tarkoittaa organisaatioille ja niiden henkilöstölle.

Tekoälyasetus tuli voimaan 2. helmikuuta 2025 ja loi yhtenäisen sääntelykehyksen tekoälyn käyttöön EU:ssa. Vaikka monet velvoitteet astuvat voimaan vasta vuonna 2026, uusi vaihe alkaa jo 2. elokuuta 2025 ja keskittyy kolmeen osa-alueeseen:

1. Seuraamukset asetuksen rikkomisesta
2. Yleiskäyttöisten tekoälymallien (GPAI) velvoitteet
3. Valvonta ja ohjaus kansallisella ja EU-tasolla

2. elokuuta 2025 alkaen voidaan määrätä sakkoja jo helmikuussa voimaan tulleiden velvoitteiden rikkomisesta. 2. helmikuuta 2025 lähtien kielletyt tekoälyjärjestelmät on tullut poistaa käytöstä, ja työnantajien on varmistettava, että heidän henkilöstöllään on riittävä tekoälyosaaminen. Näiden velvoitteiden laiminlyönti voi johtaa jopa 35 miljoonan euron tai 7 prosentin suuruisiin sakkoihin yrityksen globaalista vuosiliikevaihdosta. EU edellyttää, että jäsenvaltiot määrittävät kansallisesti tehokkaat, oikeasuhtaiset ja pelotevaikutteiset seuraamukset. Samalla niiden on huomioitava pk-yritysten ja startupien tilanne niin, ettei sakkojen määrääminen vaaranna näiden toimijoiden taloudellista kestokykyä.

Yleiskäyttöisiä tekoälymalleja (General Purpose AI, GPAI), joita tuodaan EU-markkinoille 2. elokuuta 2025 jälkeen, koskevat uudet vaatimukset. EU:n tekoälytoimisto julkaisi 10. heinäkuuta 2025 lopullisen version käytännesäännöistä, joita mallien tarjoajien on noudatettava. Näihin kuuluu muun muassa teknisen dokumentaation laatiminen, tekijänoikeuksien kunnioittaminen ja avoimuus koulutusaineistosta.

GPAI-mallit on koulutettu suurilla tietomassoilla ja ne kykenevät monipuolisiin tehtäviin. Yleisin esimerkki on suuri kielimalli, kuten GPT-4o, jota käytetään esimerkiksi ChatGPT:ssä. Niiden tarjoajat, joiden mallit ovat olleet markkinoilla ennen 2. elokuuta 2025, saavat lisäaikaa – 2. elokuuta 2027 saakka – täyttääkseen kaikki vaatimukset.

Tekoälyasetus tuo mukanaan kaksitasoisen toimeenpano- ja valvontajärjestelmän.

Jäsenvaltioiden on nimettävä viimeistään 2. elokuuta 2025 vähintään yksi markkinavalvontaviranomainen ja yksi ilmoitusviranomainen. Nämä viranomaiset vastaavat kukin omalta osaltaan tekoälyjärjestelmien valvonnasta ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ilmoittamisesta EU:lle. Jäsenvaltioiden on julkaistava tiedot näistä viranomaisista ja niiden yhteystiedoista viimeistään määräpäivään mennessä.

EU-tasolla valvontaa koordinoivat EU:n tekoälytoimisto ja EU:n tekoälylautakunta. Lisäksi perustetaan neuvoa-antava foorumi ja riippumattomista asiantuntijoista koostuva tieteellinen paneeli.

Tekoälyasetus vaikuttaa suoraan siihen, miten tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi rekrytoinnissa, suorituksen johtamisessa, henkilöstöanalytiikassa ja työntekijöiden seurannassa. HR-ammattilaisten vastuulla on varmistaa, että käytössä olevat ratkaisut ovat läpinäkyviä, oikeudenmukaisia ja asetuksen mukaisia.

• Oikeudenmukaisuus ja syrjimättömyys: Rekrytointi- ja urapäätöksissä käytettävien tekoälyjärjestelmien on oltava läpinäkyviä ja syrjimättömiä. HR:n kannattaa arvioida käyttämänsä työkalut ja toimittajat uudelleen.
• Luottamus ja avoimuus: Työntekijöillä on jatkossa oikeus tietää, miten tekoäly vaikuttaa heihin – esimerkiksi työvuoroissa, arvioinneissa tai valvonnassa. HR:llä on nyt mahdollisuus vahvistaa luottamusta kertomalla avoimesti, miten tekoälyä käytetään ja miten henkilöstön tiedot suojataan.
• Toimittajavastuu: Jos HR hyödyntää ulkopuolisia tekoälyratkaisuja, on varmistettava, että ne täyttävät uudet vaatimukset läpinäkyvyydestä ja dokumentaatiosta. Tämä voi edellyttää muutoksia hankintakäytäntöihin ja sopimuksiin.
• Koulutus ja muutosjohtaminen: Kun tekoälyn käyttöä koskevat pelisäännöt tiukentuvat, HR:llä on keskeinen rooli esihenkilöiden ja työntekijöiden kouluttamisessa sekä vastuullisen tekoälyn käytön sisällyttämisessä osaksi yrityskulttuuria.