Kysely: Suomalainen ei tekoälyä pelkää, toisin kuin muut eurooppalaiset

Suomalaiset työntekijät suhtautuvat tekoälyyn muita eurooppalaisia luottavaisemmin mutta käyttävät sitä harvemmin, paljastaa tuore kansainvälinen kyselytutkimus. Vain joka viides suomalainen pelkää, että tekoäly tekee oman työn tarpeettomaksi, kun muualla Euroopassa huoli koskettaa lähes joka kolmatta työntekijää.

Suomalaiset työntekijät suhtautuvat tekoälyyn huolettomammin kuin muut eurooppalaiset. Vain vajaa viidesosa (19 %) suomalaisista pelkää, että tekoäly tekee suuren osan heidän työstään tarpeettomaksi, kun muualla Euroopassa asia huolestuttaa lähes joka neljättä työntekijää (27 %).

Suomalaiset työntekijät kuitenkin käyttävät tekoälyä hieman harvemmin kuin muut eurooppalaiset. Joka viides suomalainen (20 %) käyttää tekoälyä säännöllisesti, kun eurooppalainen keskiarvo on 23 prosenttia. Viime vuonna noin kymmenesosa suomalaisista työntekijöistä (13 %) ja vajaa viidennes eurooppalaisista (18 %) käytti tekoälyä säännöllisesti.

Kaikkiaan 41 prosenttia tekoälyä käyttävistä suomalaisista työntekijöistä ja lähes puolet eurooppalaisista (49 %) uskoo, että tekoäly muuttaa merkittävästi tai kokonaan heidän työtään tulevien kolmen vuoden aikana.

Tiedot käyvät ilmi johtavan eurooppalaisen HR-ratkaisujen tarjoajan SD Worxin kansainvälisestä tutkimuksesta, johon osallistui lähes 6 000 HR-päättäjää ja 16 000 työntekijää 16 eri Euroopan maasta.

”Suomalainen työntekijä pelkää keskimäärin tekoälyä vähemmän mutta käyttää sitä harvemmin kuin eurooppalainen kollegansa. Tämä kertoo mielestäni terveestä realismista. Suomalaiset näkevät tekoälyn mahdollisuudet uhkien sijaan, mutta eivät luota siihen sokeasti. Suomalaisilla on jalat maassa tässäkin asiassa, ja tämä antaa suomalaisyrityksille loistavan tilaisuuden ottaa tekoälyä käyttöön harkitusti ja strategisesti”, SD Worxin Suomen maajohtaja Mikko Uotila toteaa.

Joka viides suomalaisyritys käyttää tekoälyä osaamisen vahvistamiseen

Työntekijät kaikkialla Euroopassa käyttävät tekoälyä eniten sisällön luomiseen, uusien asioiden oppimiseen tai tehtävien automatisointiin. Tekoälyä käytetään myös tietojen analysointiin ja ideoiden kehittelyyn.

Suomalaisista työnantajista miltei puolet (45 %) uskoo, että tekoäly muuttaa työtä nopeasti. Yhä useampi onkin kuluneen vuoden aikana investoinut tekoälyyn. Näin on toiminut tänä vuonna lähes joka kolmas suomalaisyritys (27 %), kun viime vuonna osuus oli hieman pienempi, 25 prosenttia. 

Eniten yrityksissä on investoitu oppimiseen ja kehittymiseen liittyviin tekoälyratkaisuihin. Suomessa lähes joka viides yritys (16 %) on panostanut niihin.

”On rohkaisevaa nähdä, että suomalaisyritykset ymmärtävät tekoälyn ytimen: se ei korvaa ihmisiä vaan vahvistaa heidän kykyään oppia, luoda ja kehittyä. Kun lähes joka viides yritys investoi oppimisratkaisuihin, olemme matkalla kohti yhteiskuntaa, jossa teknologia ja ihmisten taidot vahvistuvat edelleen rinnakkain”, Uotila sanoo.

HR-ammattilaiset arastelevat tekoälyä enemmän kuin työntekijät

Siinä missä moni työntekijä jo käyttää tekoälyä sujuvasti, on tekoälyn käyttö henkilöstöhallinnossa yhä aika lailla hämärän peitossa. Miltei joka toinen suomalaisyritys (47 %) pitää edelleen epäselvänä, mitä tekoäly henkilöstöhallinnossa käytännössä tarkoittaa.

Suomalaiset HR-ammattilaiset ovat epävarmoja tekoälyn käytössä. Kaikkiaan 40 prosenttia suomalaisista kertoo, ettei heillä ole riittävästi tietoa tai osaamista tekoälyn käyttöön. Eurooppalaisista tätä mieltä on hieman harvempi: 35 prosenttia. Lähes neljä kymmenestä suomalaisesta HR-ammattilaisesta (39 %) pelkää, että tekoäly vähentää inhimillisyyttä HR-prosesseista. 

Suomalaiset ovat myös huolestuneempia tekoälyn käyttöön liittyvästä tietosuojasta kuin eurooppalaiset. Suomessa useampi kuin neljä kymmenestä (41 %) HR-ammattilaisesta on huolissaan tietosuojasta ja turvallisuudesta, kun eurooppalainen keskiarvo on 34 prosenttia.

”HR-ammattilaisten epävarmuus tekoälystä on sinällään ymmärrettävää, sillä he käsittelevät työssään arkaluontoisia henkilötietoja. Huoli tietosuojasta kertoo vastuullisesta asenteesta. Suomessa tarvitaan nyt turvallisia henkilöstöhallinnon AI-ratkaisuja, jotka säilyttävät HR-työn inhimillisen ytimen”, Uotila analysoi.

Suomessa tekoäly vastaa kysymyksiin mutta ei seulo hakijoita

Epävarmuudesta huolimatta tekoälyä kyllä käytetään jo suomalaisyritysten henkilöstöhallinnossa. Lähes joka kolmas suomalaisyritys (29 %) käyttää tekoälyä HR-tukeen, kuten chatbotteihin, jotka vastaavat työntekijöiden kysymyksiin. Euroopassa HR-botteja on käytössä alle viidesosalla yrityksistä (18 %). 

Työntekijöiden suoritusten seurantaan tekoälyä käytetään Suomessa varovaisemmin kuin muualla Euroopassa. Näihin ratkaisuihin on sijoittanut vain joka kymmenes suomalaisyritys, kun muualla Euroopassa niihin on investoinut noin joka viides yritys. 

”Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että suomalaiset käyttävät tekoälyä siellä, missä se tuottaa selvää lisäarvoa. HR-botit ovat suosiossa, koska ne vapauttavat HR-ammattilaisten aikaa strategisempiin tehtäviin. Samoin maltillisuus rekrytoinnin ja suoritusten seurannassa kertoo terveestä kriittisyydestä: me Suomessa emme automatisoi kaikkea vain siksi, että se on mahdollista”, Uotila summaa.

SD Worxin teettämä kysely toteutettiin helmikuussa 2025 yhteensä 16 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Serbiassa, Sloveniassa, ja Suomessa. Kyselyyn osallistui yhteensä 5 625 työnantajaa ja yli 16 000 työntekijää. Tulokset on painotettu, joten ne voidaan yleistää koskemaan kunkin maan työmarkkinoita.

 

Lisätietoja:

Mikko Uotila
maajohtaja, SD Worx Finland
puh. 040 841 0404 
mikko.uotila@sdworx.com

 

Aiheesta uutisoi myös:

Lähes joka viides suomalainen pelkää tekoälyn vievän työpaikan | Verkkouutiset

Suomalaiset työntekijät pelkäävät tekoälyä muita eurooppalaisia harvemmin | Uutissuomalainen | Keskisuomalainen