Joka kuudes suomalaisyritys on ulkoistanut palkkahallintonsa – luku on yli puolet suurempi kuin muualla Euroopassa

Suomalaiset yritykset ulkoistavat palkkahallintonsa useammin kuin muut eurooppalaiset yritykset, kertoo SD Worxin tuore kansainvälinen tutkimus. Organisaatioiden oman palkkahallinnon suurimmat haasteet liittyvät palkkahallinnon nopeuteen, tehokkuuteen ja kustannusten hallintaan.

Suomalaisyrityksistä noin 15 prosenttia on ulkoistanut palkkahallintonsa kokonaan, kun muualla Euroopassa luku on noin 7 prosenttia. Vajaa kymmenesosa (9 %) suomalaisyrityksistä hoitaa palkkahallinnon täysin itsenäisesti käyttäen siihen omia palkka-asiantuntijoitaan ja palkanlaskentaohjelmistoja.

Yrityksillä on oman palkkahallinnon kanssa haasteita, joista suurimpia ovat kustannusten pitäminen kurissa, tehokkuus ja nopeus. Suomessa kuitenkin ollaan yleisesti oman yrityksen palkkahallintoon hieman tyytyväisempiä kuin muualla Euroopassa. Noin 35 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa huolissaan oman palkkalaskelmansa oikeellisuudesta, kun Euroopassa vastaava luku on keskimäärin 40 prosenttia.

Tiedot selviävät Euroopan johtavan HR- ja palkkapalvelujen tarjoajan SD Worxin helmikuussa 2024 teettämästä laajasta kyselytutkimuksesta.

Palkkahallinnon hoitaminen itse on riskialtista

Ulkoistamiselle on Suomessa jo pitkät perinteet. Esimerkiksi logistiikan ja kiinteistöpalveluiden ulkoistaminen on jo pitkään ollut arkipäivää. Palkkahallinnon ulkoistaminen on myös yleistynyt jo pitkään.

"Palkkahallinnon hoitaminen omin voimin voi sisältää organisaatioille merkittäviäkin riskejä. Esimerkiksi palkanlaskenta ei ole vain yksittäinen rutiinitehtävä, vaan se on yrityksen yksi tärkeimmistä toiminnoista, joka vaatii paitsi syvällistä palkanlaskennan, niin myös yrityksen oman toimialan asiantuntemusta. Jos yritys hoitaa palkanlaskennan ilman riittävää osaamista ja resursseja, voi palkanlaskennassa esiintyä kriittisiä ongelmia", Suomen SD Worxin maajohtaja Mikko Uotila kertoo.

Moni suomalainen organisaatio hyötyisi merkittävästi palkkahallinnon ulkoistamisesta. Sisäisesti hoidettuna palkkahallinto saattaa olla kustannustehotonta ja myös sen laadussa on usein parantamisen varaa.

Suomessa käytetään yritysten omia palkkaohjelmistoja harvemmin kuin muualla Euroopassa

Eniten palkkahallintoon liittyviä huolia suomalaisyrityksille aiheuttavat nopeuden ja tehokkuuden (43 %) lisäksi kustannukset, joista on huolissaan neljä kymmenestä suomalaisyrityksestä. Kustannuksiin sisältyvät kaikki palkkahallintoon liittyvät kustannukset, kuten organisaation omat palkka-asiantuntijat ja palkkaohjelmistot.

Suomessa käytetään palkkahallinnossa omia ohjelmistoja harvemmin kuin muualla Euroopassa. Meillä joka neljäs yritys (26 %) käyttää omia ohjelmistojaan, kun muualla Euroopassa vastaava luku on 32 prosenttia. Oma ohjelmisto tarkoittaa esimerkiksi Excel-sovellusta, jota käyttävät varsinkin pienemmät yritykset. 

“Reaaliaikaisten ja modernien palkanlaskentajärjestelmien avulla yritykset hoitavat palkanlaskentansa jatkossa entistäkin nopeammin. Tulevaisuudessa myös yhä useampi yritys ulkoistaa palkkahallintonsa kumppanille”, Uotila toteaa.

Mitä useampi kokki palkkahallinnossa, sitä sakeampi soppa

SD Worxin tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisyrityksistä käyttää palkkahallinnossaan niin sanottua hybridimallia. Se tarkoittaa, että palkkahallinnossa ovat mukana niin yrityksen omat kuin myös ulkopuoliset palkka-asiantuntijat. Tällaisen mallin mukaan toimii 76 prosenttia kaikista suomalaisyrityksistä.

Ne suomalaisyritykset, jotka käyttävät hybridimallia, kohtaavat tutkimuksen mukaan muita useammin haasteita palkkahallinnossa. Vähiten haasteita kokevat ne yritykset, jotka ovat ulkoistaneet palkkahallintonsa kokonaan.

Palkkahallintoaan hoitavat itsenäisesti eniten pienet ja suuret suomalaisyritykset. Pienistä, alle 10 henkilön yrityksistä puolet hoitaa palkkahallintonsa itse. Vastaava luku yli 2 500 työntekijän yrityksissä on 47 prosenttia, kun taasen 500–599 työntekijän yrityksissä kyseinen luku on 42 prosenttia.

SD Worxin teettämä tutkimus toteutettiin helmikuussa 2024 yhteensä 18 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Serbiassa, Sloveniassa, Suomessa ja Tanskassa. Kyselyyn osallistui yhteensä 5 118 yritystä ja yli 18 000 yritysten työntekijää. Tulokset on painotettu ja ne voidaan yleistää koskemaan kunkin maan työmarkkinoita.

 

Lisätietoja:

Mikko Uotila
maajohtaja, SD Worx Finland
puh. 040 841 0404 
mikko.uotila@sdworx.com