Tutkimus: Yritysten sisäinen liikkuvuus lapsenkengissä Pohjoismaissa muuhun Eurooppaan verrattuna – voisi ratkaista työvoimapulan

Pohjoismaiden erityispiirre on se, että alueella täytetään vapaita työtehtäviä huomattavasti harvemmin organisaation sisältä kuin Keski-Euroopan maissa. Muualla Euroopassa useampi kuin neljä kymmenestä tehtävästä (41 %) täytetään sisäisellä rekrytoinnilla, kun taas Pohjoismaissa osuus on alle 20 prosenttia.

Samoin muissa Euroopan maissa panostetaan enemmän henkilöstön perehdytykseen ja sisäiseen liikkuvuuteen, kun yrityksessä otetaan käyttöön uusia liiketoimintamalleja. Useampi kuin kuusi kymmenestä yrityksestä (62,5 %) toimii näin Keski-Euroopassa, kun Pohjoismaissa osuus on lähes puolet pienempi: vain 36,3 prosenttia.

Tiedot selviävät Euroopan johtavan palkka- ja henkilöstöpalveluyritys SD Worxin ”The future of work and people 2021″ -kyselystä. Kyselyyn haastateltiin yli 3000 HR-alan ammattilaista 12 eri maasta viime heinäkuussa. Aditrosta tuli osa SD Worx -konsernia vuonna 2021.

”Tutkimus osoittaa, että Suomessa on totuttu katsomaan yrityksen ulkopuolelle, kun haetaan uutta osaamista. Yritysten kannattaisi kehittää oman henkilöstönsä osaamista ja täyttää vapaita työpaikkoja sisäisesti. Työtehtävät vaativat nykyään niin spesifiä osaamista, että sitä on vaikea löytää yrityksen ulkopuolelta. Tässä Keski-Euroopan maissa toimivat yritykset ovat huomattavasti Pohjoismaita pidemmällä”, Suomen Aditron HR-johtaja Tuula Rinkinen toteaa.

Taitavista työntekijöistä käydään sotaa Pohjoismaissa ja Ranskassa

Pohjoismaissa ja esimerkiksi myös Ranskassa henkilöstöhallinnon iso kipupiste on taistelu parhaista työntekijöistä. Rinkisen mukaan Pohjoismaissa rekrytoinnin haasteet korostuvat nyt, sillä täällä väestö on korkeasti koulutettua, ja matalampaa koulutusta vaativat alat ovat huomattavan riippuvaisia esimerkiksi Baltiasta tulevasta liikkuvasta työvoimasta.

”Pohjoismaiden työmarkkinoilla on paljon ihmisiä, mutta heidän kokemuksensa ja osaamisensa eivät kohtaa tarjolla olevia työtehtäviä. Työmarkkinoiden rakenteessa on epäsuhta, jota on vaikea paikata niin kauan kuin rajojen yli liikkuminen on haastavaa.”

Resilienssi isompi haaste Pohjoismaissa

Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstöhallinnon lähitulevaisuuden haasteita Euroopassa. Ainoa haaste, joka on yhteinen kaikkialla Euroopassa, on henkilöstön resilienssi ja hyvinvointi.

”Työn aiheuttama paine, uudet tavat tehdä töitä ja koronapandemian aiheuttama epävarma tilanne aiheuttavat valtavasti henkistä pahoinvointia, mikä näkyy nyt esimerkiksi lisääntyvinä sairauspoissaoloina”, Rinkinen sanoo.

Pohjoismaiset vastaajat nimesivät henkilöstön hyvinvoinnin ja resilienssin merkittävimmäksi haasteeksi. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa asia ei noussut ykkössijalle, mutta kaikissa maissa se kuitenkin nousi viiden tärkeimmän haasteen joukkoon.

Resilienssillä tarkoitetaan psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta. Resilienssi auttaa selviytymään ja palautumaan haasteista ja tukee uudelleen orientoitumista muutostilanteissa.

Digitalisaatio on hallussa Pohjolassa

Pohjoismaat erottuvat tutkimustuloksissa myönteisesti, kun puhutaan digitalisaatiosta ja valmiuksista hybridityöskentelyyn.

”Pohjoismaissa oli jo ennen koronaa kehittynyt digitaalinen infrastruktuuri ja paljon siihen liittyvää osaamista. Pandemian aikana täällä oli helppoa siirtyä etätyöhön ja viedä HR-palvelut verkkoon. Muualla Euroopassa tämä on ollut paljon vaikeampaa. Esimerkiksi Puola, Ranska ja jopa Belgia ovat merkittävästi Suomea jäljessä näissä asioissa.”

Rinkinen viittaa DESI-indeksiin, joka mittaa yhteiskunnan digitaalista ”kypsyyttä”. Indeksissä Pohjoismaat ovat huomattavasti muita maita edellä. Digitaalisen kypsyyden ansiosta Pohjoismaissa pystytään omaksumaan ja ottamaan nopeasti käyttöön digitaalisia toimintoja.

Pohjoismaissa panostetaan tulevaisuudessa perusasioihin

Rinkisen mukaan on yllättävää, että tutkimuksen perusteella tulevaisuudessa Pohjoismaiden HR-osastoilla panostetaan palkanlaskentaan ja muihin henkilöstön HR-palveluihin. Näillä tarkoitetaan perusasioita kuten sitä, että henkilöstö saa vastaukset kysymyksiinsä ja riittävästi tietoa työsuhteeseensa liittyvissä asioissa.

Esimerkiksi saksalaisvastaajien mielestä tärkein tulevaisuuden HR-prioriteetti on työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittaminen. Britanniassa taas merkittävin painopiste on toiminnallinen tehokkuus.

Miksi perusasiat korostuvat Pohjoismaissa?

”Syynä saattavat olla perusasioihin liittyvät lakisääteiset vaatimukset ja muutokset, joita on viime vuosina ollut paljon. Ne edellyttävät, että näistä asioista pitää huolehtia erityisen hyvin. Toisaalta kyseessä voi myös olla kulttuuri: täällä Pohjoismaissa yritykset arvostavat työntekijöitään ja haluavat kehittää työntekijöille tarjottavia peruspalveluita.”

Euroopan johtava palkka- ja henkilöstöpalvelujen tarjoaja SD Worxin ”The future of work and people 2021″ -kysely toteutettiin viime heinäkuussa 12 eri Euroopan maassa. Kyselyyn haastateltiin yli 3000 HR-alan ammattilaista. Yritykset vaihtelivat pienistä, alle 100 hengen yrityksistä tuhansia työllistäviin yrityksiin. Aditro on osa SD Worx -konsernia.